Univelka

Jos sattuu käymään niin, että hillun perjantaina töiden jälkeen työkavereiden kanssa niin pitkään, että herään lauantain menoihin kolmen tunnin yöunilla, tapahtuu seuraavaa.

Nukun lauantaina pakkoimuroinnin jälkeen parin tunnin päikkärit. Elämä alkaa voittaa. Paistan quisadilloja. Pankkiiri katsoo koko päivän samana päivänä alkaneita Valioliigan fudisotteluita ja lähtee viiden aikaan ystäviensä luokse jatkamaan. Me katostaan lasten kanssa sohvalle linnoittautuneina miesten keihään finaalia ja syödään herkkuja. Menen nukkumaan samaan aikaan Batmanin kanssa puoli kymmenen aikaan.

Herään aamulla lasten kanssa puoli yhdeksän aikaan suhteellisen pirteänä. Pankkiirin herätessä lähdemme kaikki uimaan. Nukun tämän jälkeen kahden tunnin päikkärit Robinin kanssa. Iltaan mahtuu vielä salille juoksemista, pihalla leikkimistä ja pullan mussuttamista. Illalla en saa unta.

Maanantaiaamuna upotan naamani valokynään. Terve vaan uusi viikko! 

Elämäni lukuina

Yksi aviomies.
Kaksi lasta.

Kolme kertaa viikossa urheilua.

Neljä vuotta äitinä. 

Viisi vuotta naimisissa.

Kuusi ateriaa päivässä.
Seisemän tuntia töitä päivässä (poislukien lounas ja tauot).

Kahdeksan tuntia unta yössä.
Teen usein yhdeksää asiaa kerrallaan.
Kymmenen asiaa mielessä.
Yksitoista heräämistä viime yönä.
Kaksitoista kuukautta työelämässä kotiäitiyden jälkeen.
Kolmetoista vuotta elämäni miehen kanssa.

Toka paras

Kesäkaudessa on yksi huono puoli. Silloin kaupoissa ei ole tarjolla tulppaaneja. Ruusut eivät ole oikein mun juttu. Mutta tulppaanien korvikkeena toimii mainiosti kaunis kukkiva orkidea. Aina Ikeassa käydessä lähtee mukaan ainakin yksi orkidea, sillä ne ovat siellä tosi edullisia. Tällä kertaa kukka on kuitenkin City Marketista, josta kaksilatvainen valkoinen kaunotar lähti kotiimme.

Mä en ole koskaan hyvästä (?) yrityksestä huolimatta saanut orkideaa kukkimaan uudestaan. Tosin malttini kukattoman varren katselemiseen on loppunut varmasti joka kerta kesken. Mielummin ostan niitä leikkokukkien tapaan ja heitän roskiin kukkien tippumisen jälkeen.

Perussäännöt, jotka olen orkidean hoidossa kuullut on seuraavat. Kukka tulisi säilyttää läpinäkyvässä ruukussa ja se tulee kylvettää haaleassa vedessä noin kerran viikossa. Juuret eivät saisi koskaan tummua vaan niiden tulisi pysyä vihreinä. Kukkaa ei saisi pitää suorassa auringon valossa.

Onko teillä vinkkejä orkidean hoidosta, kuinka sen saisi kestämään pidempään?

Mood breaker

Tiedättekö sen tunteen kun kävelee kukon laulun aikaan töihin? Tomerin askelin, ryhdikkäästi musan tahdittamana, suhteellisen tyytyväisenä edellisenä iltana valitsemaansa asukokonaisuuteen. Hymy ujosti huulilla, sillä enää ei sada (ainakaan yhtään niin paljon kun eilen) ja onnellisena, että ollaan taas jo viikon paremmalla puolella. Ajatukset syksyn riennoissa ja haaveet tulevassa.

Ja späsh, ihan liian kovaa kohti ajava taksi heittää kaaressa kuravedet nahka-avokkaillesi. Syyslenssu, tääl ois otollinen kohde. Huomenna laitan kumpparit (ja sukat) ja tuun kostamaan sille taksille. 

Mistä olen onnellinen juuri nyt

Siitä, että saa pitää taas hikoilematta farkkuja, tennareita, neuleita, huiveja ja nahkatakkia.

Siitä, että bussit kulkevat taas riittävän usein, eikä tarvitse kyttäillä aikatauluja.

Uudesta "kahvikeskuksestamme*". Tämä tekee tuoreista pavuista nappia painamalla kielen mukanaan vievän hyvää espressoa. Myös cappucino tai caffè latte valmistuu kädenkäänteessä. Moccamaster jää huomattavasti entistä vähemmälle käytölle.

Siitä, että meidän perheellä on vielä viikko vuosilomaa säästössä loppuvuotta silmällä pitäen. On herkullista ajatella, että sen voi tarvittaessa ja tilanteen niin salliessa pitää milloin vaan, jos alkaa arki painaa liikaa.

Siitä, että Batman pääsi sirkuskouluun! Ei siihen, johon olemme jonottaneet alkuvuodesta saakka, mutta toiseen vastaavaan. Sirkuskoulu alkaa kolmen viikon päästä ja se kestää tällä erää tämän syyskauden ajan. Kevyenä laskuna harrastuksien maailmaan on se, että tämä kerho tapahtuu vanhemman ja lapsen yhteistyössä kerran viiikossa. Opetuskieli on englanti, joten samalla hoituu kielikylpy. ;)

Siitä, että muutaman viikon päästä juhlimme meillä anopin/mummin syntymäpäiviä rapujuhlien merkeissä.

Pian voi pimenevien iltojen ratoksi poltella kynttilöitä ja syödä juustoja

(Postaus sis. yhteistyölinkin, joka on merkitty * merkillä.)

Miten voi olla niin vaikeaa?

1. Sanoa yksinkertaisesti "kiitos" saamaansa kohteliaisuuteen.
2. Osata pysähtyä. Ei ne keittiön astiat homehdu, jos niitä ei ihan heti tiskariin ole änkemässä.
3. Olla haaveilematta uusista syysvaatteista ja selailemasta verkkokauppojen tarjontaa kun on päättänyt pitää ostoslakkoa (lukuunottamatta sitä juhlapukua).
4. Olla syömättä joka päivä jäätelöä.
5. Mennä lastensa kenkiin. (En mä niihin näillä jätin jaloilla mahtuisikaan, heh, heh) Eli nähdä tilanteet oikealla hetkellä lasten näkökulmasta. Eikä vasta jälkikäteen tajuta, että sehän halusi silloin vain huomiota ja syliä. Tämä kohta liittyy myös tuohon kakkoskohdan pysähtymiseen.

Viikon kohokohta

Viime viikko oli ihanan kesäinen. Tehtiin joka arki-ilta jotain kodin ulkopuolella. Käytiin vähintään pihalla leikkimässä, sillä hellettä riitti pitkälle iltaan saakka. Muuten ihanaa, että kesä on ollut pitkä ja hyvä, mutta ilman jatkuva kosteus alkaa olla tukalaa. Tietää, että on ollut mahtava kesä kun syksykin alkaa olla pikkuhiljaa tervetullut.

Viikonloppuna oli Batmanilla jännät paikat. Hän pääsi ensimmäisen oikeaan fudispeliinsä. Eikä kyseessä ollut ihan mikä vaan matsi: Arsenal-Manchester City harjoitusottelu loppuunmyydyllä Helsingin Olympiastadionilla. Meidän seurana oli ystäväpariskunta, sekä Batmanin ukki. Pelissä saatiin nauttia maalijuhlasta, sillä todistimme yhteensä neljä hyväksyttyä maalia. Batman sanoi jälkikäteen matsin kohokohdiksi popkornin syömisen ja yleisön tekemät aallot. Pelaamassa oli varmaan väärät joukkueet. ;)

Testasin viikonloppuna banaanilettuja - taikinassa on vain munia ja banaania

Vältimme sateen matsin aikana

Sunnuntaina pyöräiltiin siskon perheen kanssa eväsretkelle