Kohokohtia

Mulla on ollut tapana kerätä tänne viikon arkisia kohokohtia perjantaisin. Koska tänään on henkinen perjantai, ajattelin kertoa viimeisimpiä kuulumisiamme. Sanomattakin on selvää, että kaikista jo se, että työviikko on päivän vajaa, on mainio asia. Mutta viikkoon on mahtunut muitakin mainittavan arvoisia juttuja. 

Batmanilla oli eilen sirkuskoulun kauden päättäjäiset. Juhlissa pääsi esittämään kotona isän kanssa harjoitellun temppusarjan. Tässä tapauksessa siihen kuului mm. pari kärrynpyörää, kuperkeikkoja molempiin suuntiin, voltti isän avustuksella sekä isän selän päällä seisominen plus sieltä alas hyppääminen. 

Tiistaina pääsimme koko perheen voimin askartelemaan ja herkuttelemaan päiväkodin tiloihin. Teimme muutaman joulukortin ja söimme vanhempaintoimikunnan järjestämää päivällistä. Batman esitteli pikkuveljelleen tiloja ja Robinkin pääsi leikkimään tarhan leluilla. 

Robin on lumoissaan joulukalenterin luukkujen avaamisesta. Kotona aamuisin avattava suklaakalenteri, sekä mummin nerokas jouluisia pikkutavaroita sisällään pitävä kalenteri on saanut pojan silmät loistamaan. Joulua ja lahjoja kun kaksivuotias ei sinällään osaa odottaa, on hauska nähdä kuinka pienestä ne todelliset ilot syntyykään. 

Molemmille pojille on jäänyt mieleen viime viikonloppuna eteiseen jättämämme kirje joulupukille. Aamulla sekä kirje, että sen vierelle tontuille lahjaksi jätetyt piparit olivat kadonneet ja jäljellä oli vain muutamia keksin murusia. Edelleen pohdimme päivittäin kuinka monta tonttua kirjettä on mahtanut käydä hakemassa ja miten ne ovat sisään päässeet. Täytynee korjailla olko-oven turva-asetuksia. 

Huomenna vietämme itsenäisyyspäivää rauhassa kotosalla leipoen ja kokkaillen sekä ystäväperheen luona kyläillen. Oikein lämmintä pyhää kaikille! 

Paras aika vuodesta

Olen jouluihminen. Mutta eikös kaikki ole? Rakastan kaikkea mitä joulunodotusaikaan ja itse juhla-aikaan kuuluu pikkujouluista loppiaiseen saakka. Vaikka itse pyhät ovat vain muutaman päivän, on joulu paljon suurempi kokonaisuus.

Joululahjat
Joululahjojen hankkiminen on kaikkea muuta kuin stressavaa. Ainakin kun sen tekee suunnitellusti ja ajan kanssa. Aloitan lahjahankinnat jo lokakuussa ja usein lahjat on ostettu joulukuun alkupuolella. Tällä hetkellä multa puuttuu muutama hankinta. Musta on ihanaa, että voi viimeistään joulukuun puolessa välissä rauhoittua itse juhlaan, eikä tarvitse kummemmin enää miettiä ja suunnitella hankintoja.

Joulukoristeet
Joulukoristeissa olen maltillinen, mutta muutamat koristeet ja joulukuusi tuo aitoa joulun tunnelmaa. Tänä vuonna kotiin tulee ovikoriste, joulukukkia, parvekkeen valot, jouluverhot, valokuusi ja tietysti lukuisia kynttilöitä eri muodossa.

Jouluherkut
Ihan parasta joulussa on kaikki siihen liittyvät herkut. Marraskuun puolella alkava herkuttelukausi pelastaa paljon pimeää kautta. Joulukuussa on erityinen lupa herkutella.

Joulumusiikki
Joulukuun alussa aukesi jouluradio. Ollaan soiteltu sitä kotosalla joka päivä. Erilaiset joululaulut kuuluvat tärkeänä osana jouluun ja auttavat oikean tunnelman löytymisessä.

Joulutunnelma
Joulun ajatuksen kiteyttää juhlakauden ainutlaatuinen tunnelma. Jännitys, odotus ja lämmin tunne, joka kitee koko joulukuun ja syttyy loistoonsa viimeistään jouluaattoaamuna.

Enää tarvitaan lunta ja alkaa joulun tunnelma olla kohdillaan!

Pieni suuri löytö

Ollaan siitä asti kuin kolmisen vuotta sitten muutimme nykyiseen asuntoomme etsitty sopivaa valaisinta olohuoneen ruokapöydän ylöpuolelle. Jokin aika sitten päätimme yhteistuumin suosikkimme. Vertaillessamme hintoja tuotteen hankkiminen jäi sen arvokkuuden johdosta tekemättä.

Viime viikolla löysin kyseisen tuotteen lähes puoleen hintaan uuden veroisena Huuto.netistä. Mahtavaa! Onneksi huudossa oli Osta heti hinta, joten sain varmistettua sen säästöhinnalla meille.

Tänään saimme valaisimen postissa ja alkuperäisessä tuotelaatikossaan. En erottaisi tuotetta uudesta vastaavasta ja säästöä tuli runsaasti. Kyseessä on Artekin A330S valaisin valkoisena. Kaunis kaikessa yksikertaisuudessaan. Sopii meistä aika hyvin olkkarin tunnelmaan ja tyyliin. Nappi löytö!

Yökylässä

Poikien serkku, meidän kummityttö oli meillä yökylässä ensimmäistä kertaa. Meillä oli tosi mukavaa.  Ikäeroa Robiniin on vain muutama kuukausi, joten sävel on aika sama niin hyvässä kuin pahassa. Vuorokauteen mahtui lukuisia yhteisiä leikkejä, piirtämistä, muutamia lastenohjelmia, yhteinen kylpyhetki, huuliharpusta nahistelua, sovintoja, pitkä seikkailuretki läheiselle perhepolulle glögin ja pipareiden kera, lepäily- ja lukuhetki, pizzaa ja lasagnea sekä siskonpedillä nukuttu yö. 

Serkku pärjää hyvin meidän menevien poikien matkassa. Reipas, sopeutuva, oma-aloitteinen, mielikuvitusrikas, määrätietoinen, toisista välittävä naisen alku. Sellaisilla selviytyjäpaketin aineksilla pärjää elämässä varmasti pitkälle. Pian nähdään taas!

Joulun paloja

Huomenna alkaa joulukuu. Uskomatonta! Mulle iski loppuviikosta toistamiseen peräkkäin tänä syksynä flunssa, edellisestä kerrasta ei ollut kuin muutama viikkoa. Tällä kertaa pöpö tuntuu edellistä ärhäkämmältä, joten ehkä se lähteekin nopeammin pois. Ainakin nyt tuntuu jo siltä, että pahin on ohi. 

Laitettiin ensimmäisen adventin kunniaksi kotia hieman jouluisemmaksi. Ostettiin valkoinen amaryllis ja joulutähti ja kaivettiin jouluvalo okkariin. Hankittiin myös joulukalenterit lapsille. Nyt ei ole kuin kolme viikkoa töitä ja edessä on parin viikon joululoma! Joululahjoista suurin osa on jo hoidettu ja pikkujoulukausi on ovella. Ajateltiin lasten kanssa jättää ensi yöksi kirje ja pipari joulupukille eteiseen, katsotaan onko tontut jo liikeellä ja vieneet ne mennessään aamulla. Lähtölaskenta jouluun alkakoot. 

Tärkeintä on

Tärkeintä on olla yhdessä, ja jaksaa.

Olla paikalla silloin,

kun välittämistä jaetaan.

Tärkeintä on kuulua johonkin

ja hengittää samaan tahtiin

sen porukan kanssa,

jota myös perheeksi kutsutaan.

Tärkeintä on olla oman elämänsä sankari

ja vähän muidenkin,

aika paljon muidenkin.

Tuiki, tuiki parveke

Laitoin viikonloppuna parvekkeelle talvivalot. En kutsu niitä jouluvaloiksi, koska pidän yleensä niitä marraskuusta aina jopa maaliskuuhun saakka. Olen tänä vuonna jopa hieman normaalia myöhemmin niitä asentelemassa. Parvekkeen valopilkut antaa kivaa piristystä talven pimeimpään kauteen. Siirsimme parvekkeelle myös maton, joka lämmittää hieman puulattiaa. Emme kuitenkaan ole lähiaikoina syömässä parvekkeella, vaikka lapset sinne välillä haikailevatkin. Muita (vain muutamia) joulukoristeita laitan esille vasta joulukuun puolella.