Ensimmäistä lasta odottaessa kenellekään uutinen ei tullut yllätyksenä. Päinvastoin. Uutinen oli jo kovin odotettu ja sen perään oli jo kyseltykin. Ilmoitimmehan ihmisille onnestamme puolen vuoden sisällä häiden juhlimisesta. Olimme 27- vuotiaita ja seurustelleet ikuisuuden (kahdeksan vuotta) yhdessä. Olimme molemmat vakaissa työpaikoissa ja asuimme omistuskaksiossa. Lapsen hankkiminen tässä elämäntilanteessa on perinteistä ja hyvin odotettavaa. Tietysti helpotus kaikille oli se tosiasia, että pystyimme tulla raskaaksi ilman ongelmia. Sitähän ei varsinkaan ensimmäisellä yrittämällä voi koskaan tietää. Raskaus herätti kovin paljon mielenkiintoa, niin kaveripiirissä kuin suvun keskuudessa. Ihmisiä kiinnosti niin vaivat, mahan kasvu kuin mun vointi. Batman oli syntyessään niin molempien perheiden kuin kaveripiirin ensimmäinen vauva ja koti oli ensiviikot täynnä ihastelijoita.
Toisen lapsen kohdalla oli yllätys edellisen verroin pieni, mutta niin huomioarvo ja kiinnostuskin. Kavereille ja perheeseen oli alkanut tupsahtaa nyyttejä, eikä raskaus ollut meistäkään enää niin erikoista ja jännittävää kuin ensimmäisellä kierroksella. Meillä oli jo yksi noin puolitoista vuotias poika ja olin ehtinyt olla hetken takaisin työelämässä äitiyslomani jälkeen. Uutinen ja raskaus oli aika yllätyksetön. Robinin syntymän jälkeen kotiimme ei ollut kovastikaan tunkua.
Mutta kolmas onkin sitten jo eri ihan asia. Kolme on nykypäivänä isoksi luokiteltava lasten lukumäärä. Uutinen oli monille yllätys, varsinkin kun edellisien lapsien syntymästä ei ole kovin pitkää aikaa. Iltatähdet ovat olleet jokseentkin "muodissa". Varsinkin puolitutuilta on tullut mielenkiintoisia kommentteja ja reagointeja uutisen kuullessaan.
Neutraalien lisäksi ihmisten reagoinnit ovat jaottuneet pääasiassa kolmeen kategoriaan.
1) "Mitä oikein olette ajatelleet?"
Sen oli pakko olla vahinko tai olette vaan hulluja. - tyyppinen reagointi on ollut yllättävän yleistä varsinkin puolitutuilta. Tähän jatkoksi muilta kolmeen hurahtaneilta on tullut ohjeita siitä, ettei kannata tuudittautua kolmannen lapsen menevän siinä sivussa. Olettaen, että näin olisimme edes tehneet. Kolmen kanssa on kuulemma todella rankkaa, rankempaa kuin koskaan aikaisemmin. Tässä ryhmässä on usein myös mietitty miten ihmeessä kotimme tai automme tila riittää. Kuinka kalliiksi kolmen lapsen on tultava. Joiltain kummastelijoilta on puuttunut vain ehkäisyvinkkien jakaminen.
2) Hatunnosto
Ehkä yleisen reaktio on, että kolmannen alle kouluikäisen lapsen tekeminen on suorastaan uroteko. Tähän ryhmään ovat kuuluneet myös ne, joilla on jo kaksi lasta ja harkitsevat kolmannen tekemistä. Aiheesta saadaan mielenkiintoisia keskusteluja ja näkökulmia aiheeseen liittyen. Olihan meillekin päätös kolmannesta lapsesta suhteellisen vaikea, eikä missään nimessä täysi itsestään selvyys.
3) "Kolmas kerta toden sanoo"
Kolmas kategoria on ollut sukupuoleen keskittyvä ja oletus on ollut, että meillä on ollut kolmannen lapsen tekemisessä motivaationa tyttö. Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka tyttöuutinen (mikä ei luonnollisesti ole vielä varma) olikin mieluinen, lähdimme tekemään poikaa. Tällä tarkoitan, että kolmannen lapsen sukupuoli ei ollut lapsenteon motivaationa ja asennoiduimmekin kolmanteen menevään poikaan. Sukupuolella ei oikeasti ollut merkitystä.
Mitenköhän neljänteen lapsiuutiseen suhtauduttaisiin? ;)
