7 kk

Täytän tänään seitsemän kuukautta. Viimeisen kuukauden aikana olen sairastellut aika paljon. Sain pari eri jäkkitautia sitkeästä rs-virukseksesta. Söin muutaman antibioottikuurin ja ruoka ei maistunut moneen viikkoon. Tästä johtuen pituuskasvussani on ollut pieni pysähdys. Pääsen varmasti pian taas kasvun makuun, sillä syön nyt ihan hyvin soseita ja maitoa. Syön soteita/puuroa viisi kerta päivässä ja juon maitoa yhtä monta kertaa. Tällä hetkellä käytän koon 68-74 vaatteita.

Olen reipas, todella iloinen ja rakastan ihmisten huomiota. Hymyilen kaikille mielelläni, ainakin äidin turvallisesta sylistä. Vierastan joskus muita ihmisiä, kuuluuhan se piirre tähän ikään.

Tykkään jumpata lattialla konttausasennossa. Liikun kierimällä ja peruuttamalla. Turhaannun joskus kun en pääse vielä kunnolla eteenpäin. Pääsen kuitenkin puolivahingossa liikkumaan huoneesta toiseen.

Sairastelun jälkeen minulla oli todella hyvä unijakso,  jolloin en kaivannut öisin enää ruokaa. Heräsin parhaina öinäkin vain kerran tai pari. Tykkään herätä hyvin nukutun yön jälkeen aika aikasin - joskus kuuden aikaan. Nukun vielä kolmet lyhyet päiväunet päivän aikana. parhaiten nukun partsilla liikkumattomissa vaunuissa.

Kevätterveisin,
Tehotyttö

Laivalla

Oltiin minilomalla Tukholmassa mun siskon perheen kanssa. Uudistuneella Silja Simphonylla oli laajempi ja entistä parempi leikkialue, jossa mm. kiipeilyseinä, legopaikka, pleikkariluola ja tietysti pari pallomerta. Luonnollisesti lapset viihtyivät leikkipaikalla. Söimme taas kaikki ruokailumme samassa, hyväksi havaitussa italialaisessa ravintolassa, joka on tullut Maximen tilalle.

Tukholmaan oli harmiksemme luvattu takatalvea upean alkukevään jälkeen juuri perjantaiksi. Kävelimme silti pilvisessä säässä ja pienessä räntäsateessa edes takaisin Junibackenille. Näimme matkalla auringonpimennyksen. Syötiin myös lounas Junibackenin hauskasti sisustetussa ravintolassa. Ihan hauska, vaikkakin ylihinnoiteltu paikka.

Reissu oli ihan kiva piriste arkeen, vaikka paluumatkalla Batman sairastui korvatulehdukseen. Toinen yö meni siis hänen kohdallaan kuumeillessa ja kipuillessa. Nyt on kuitenkin antibiootit kotona ja poika hieman pirteämpänä. Onneksi viikonloppua ja toipumisaikaa on vielä jäljellä.

Oi kevät

Tällä viikolla on tuntunut aidosti kevättä ilmassa. Aurinko on paistanut joka päivä ja katuja on siivottu talven liosta ja hiekasta. Kieltämättä mukavaa, mutta kevätauringossa on haittapuolensa; katupöly, tahraiset ikkunat, likaläikät keittiön kaapeissa ja ainainen huono omatunto ulkoilemattomuudesta. Myös kevätväsymystä on havaittavissa. Mutta se johtuu varmasti Tehotytön levottomista aamuöistä. Tyttö on kuitenkin ollut vihdoin (KOPKOP) terveenä toisen antibioottikuurinsa jälkeen. Muutenkin olemme koko perhe suhteellisen terveinä. Torstaina lähdetäänkin siskon perheen kanssa laivalla keväiseen Tukholmaan. Ei siis valittamista. Ei kun kohti uutta viikkoa!

Ps. Kuvissa näkyy Köpiksesta tuomani HAY:n keltainen tarjoiluastia.
Pps. Kuvien jo kissoilla olevat pajunoksat kävin leikkaamassa tällä viikolla

Irtiotto

Kaksi päivää ja yksi yö. Kahdeksan daamia, sisustusliikkeitä, brunssia, skumppaa, kahvittelua, kävelyä, hyvää ruokaa ja parasta seuraa. Tältä kuulostaa meidän ystäväporukan naisten viikonlopun irtiotto Kööpenhaminassa. Ihan mahtavaa. On ne ystävät vaan korvaamattomia. Taas jaksaa arkea uudella puhdilla.

Ps. Pahoittelen rakeisia kännykuvia (osa ystävän ottamia), en jaksanut roudaa järkkäriä mukana.

Vähähiilarinen helmikuu - tuloksia

Jes, se on ohi! Helmikuu nimittäin. Meidän vähähiilarinen Alku.fi:n innoittama helmikuummekin meni yllättävän vikkelään ja hyvin tuloksin. Jos pelkästään kiloista puhutaan niin Pankkiiri laihtui 6-7 kiloa ja itseltäni jäi taakse lähes neljä kiloa. Tämä siis neljässä viikossa. Eikä nälkää joutunut näkemään hetkeäkään. Uhrauksia tuli kyllä tehtyä. Ja houkutuksia oli vastassa. Ja kuten aikasemmin mainitsin ei omalla kohdallani ollut tavoitteena kovin suuri painon pudotus vaan hieman kiinteämpi kroppa sekä terveempi ja ennen muuta sokerittomampi elämä.

Onko lähes täysi sokerittomuus ja hilarittomuus sitten helppoa? Monethan sanoo, että sokerista erossa oloon tottuu. Mulla ei ikävä kyllä tässä neljässä viikossa ehtinyt niin käydä. Himoitsen jokaikinen päivä pullaa, suklaata ja varsinkin irtkarkkia. Ja aamuisin tietysti leipää. Tähän varmasti vaikuttaa se tosiasia, että imetän edelleen. Normaalisti en ole lainkaan pulla- tai suklaaihminen. Ja ne sokerihimot iskee tasan samoihin aikoihin, eli ruokailun jälkeen ja iltaisin. Tapasyöppö mikä tapasyöppö. Monet sanoo tähän, että jaksa vielä, se helpottaa kyllä. No joo. Varmasti jossain vaiheessa. Sokeri on yksi pahimmista huumeista. Mutta miksi haluaisin olla täysin ilman sokeria? Sehän tuottaa elämään paljon mielihyvää ja onnea. Haasteena onkin se klisee, että kohtuus kaikessa. Karkkipäivät jne.

Miten sitten jatkossa? Kuten sanotaan nälkä kasvaa syödessä tai meidän tapauksessa syömättömyydessä. Eli koska homma toimii kuitenkin hyvin, eikä elämänlaatumme ole romahtanut ruokavalion takia, aiomme jatkaa samaa linjaa. Hieman hölläten tosin. Nyt viikonloppunakin pidimme kaksi herkkupäivää, jolloin saimme vähän herkutella. Jossain vaiheessa voisi olla hyvä palata siihen perusmalliin pitäen arkisin tiukempaa linjaa ja hölläten viikonloppuihin ja erikoistilaisuuksiin. Urheilun ollessa perusosa elämää pystyy tällä reseptillä pitämään kunnon hyvänä, painon aisoissa ja elämän maukkaana.

Itsetehty sorbetti banaanista ja pakastemansikoista

Currytahnalla maustetut broilerilihapullat

Viikonlopun herkkuhetki