maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pääsiäinen

Hyvää toisen pääsiäispäivän aamua. Takana on jo pitkät pääsiäispyhät. Vietimme perinteiseen tapaan pääsiäistä kotiseudulla perheiden parissa. Mun vanhemmat olivat tämän pääsiäisen Kanarian saarien auringon alla, joten heille emme tällä kertaa olleet menossa. Meille kävi kuitenkin ikävä takaisku kun Robin oksensi perjantaina pariin otteeseen. Batmanilla on ollut jo toista viikkoa outoja vatsakipuja. Jouduimme muuttamaan suunnitelmia ja perumaan tartuntariskin takia mun perheen syömingit meillä. Pankkiirin perheen kanssa uskalsimme kuitenkin pyhiä viettää, sillä he ovat jo altistuneet ja oireilleet samaa outoa vatsapöpöä. 

Lauantaina suuntasimme serkkujen perheen luokse herkullisien tarjoiluiden ääreen. Sunnuntain taas vietimme Pankkiirin äidin ja enon kanssa meillä. Olimme valmistaneet Glorian Ruoka ja Viini lehden pääsiäsimenun, joka oli varsin onnistunut. Tarjolla oli graaviloitartar alkupala, pääruokana pistaasikuorutteista karitsan paahtopaistia, inkiväärimangoa ja minttuchutneyta. Pääruoan reseptit löydät kokonaisuudessaan täältä. Jälkiruokana oli appelsiini-suklaamoussea samaisen lehden ohjeen mukaisesti valmistettuna. Kahvin kanssa tarjottavan passionhedelmäkakun olin ostanut Kakkugalleriasta. 

Onneksi on vielä tämä päivä aikaa toipua ylensyönnistä ja nauttia ilmeisesti aurinkoisesta pääsiäispäivästä. 

torstai 24. maaliskuuta 2016

Berliini, baby!

Käytiin viime viikonloppuna siskon kanssa Berliinissä. Matka oli joululahja meidän miehiltä. Reissu kesti kaksi yötä ja tarkoitus oli rentoutua ilman suuria matkasuorituspaineita. Siinä onnistuimme kyllä hyvin. Hotellimme oli todella hyvässä paikassa, Mitte nimisen kaupunginosan ytimessä itäpuolella kaupunkia. Aivan hotellin tuntumassa oli lukuisia meheviä ja tunnelmallisia ravintoloita. Alue on myös tunnettu erinomaisesta yöelämästä, johon me emme kyllä jaksaneet tutustua.

Olimme saaneet tutuilta hyviä ravintolavinkkejä, joista yhteen tutustuimme heti ensimmäisenä iltana. Kyseessä oli fuusioaasialainen ravintoa nimeltään Transit. Tähän paikkaan ei olisi ikinä ilman vinkkiä löytänyt. Sen verran hämyisen ja epämääräisen näköinen se oli ulkoa päin. Mutta sisällä oli intiimi, lämmin tunnelma ja ystävällinen (vaikka hieman huonosti englantia ymmärtävä) henkilökunta. Ideana oli tilata pieniä maistelukuppeja ja maistella niitä ristiin. Valitsimme osan sokkona tietämättä mitä on tulossa. Parhaat kipot olivat täydellisiä, mutta hutejakin löytyi. Suurin "virheemme" oli liian suuren satsin tilaamisesta ja jouduimmekin jättämään luvattoman paljon ruokaa. Mutta hinnalla paikkaa ei oltu pilattu, yksi kuppi maksoin vaan 3,5 euroa. Me tilasimme niitä yht. 12 kpl kun 8 olisi ollut oikea määrä kahdelle.

Nautittuamme lauantaina hotellin aamiaisen lähdimme kymmenen aikaan aamusella kävelemään kohti Berliinin suurinta nähtävyyttä Branderburgin toria. Sinne oli hotellilta muutaman kilometrin kävelymatka. Siitä jatkoimme bussilla Länsi-Berliinin ytimeen, joka oli shoppailun mekka. Kiertelimme kauppoja ja söimme lounaan KaDeWessa, eli Länsi-Berliinin luxus kauppakeskuksessa, josta avautuu hulppeat näkymät kaupungin ylle. Löysimme muutamia tuliaisia kotiin. Päivä oli kulunut jo pitkälle iltapäivään kun istuimme terassilla neuvoa-antavilla ja mietimme illan ruokapaikkaa. Tästä suuntasimme bussilla kohti hotellia, jossa lepäilimme hetken. Illalliselle päädyimme italialaiseen ravintolaan, joka sijaitsi lähellä hotelliamme. Söin todella maukasta kasvispastaa.

Matkustimme pääasiassa kävellen tai metrolla/bussilla. Taksilla kuljimme vain yhden kerran kentältä hotellille. Hotellilta sai käteviä päivän voimassaolevia matkalippuja.

Toisenakin iltana päädyimme hotellille hyvissä ajoin ennen ilta yhdeksää eikä uneen pääsemisessä ollut taaskaan ongelmaa. Sunnuntaina meillä oli hyvin aikaa ennen puolta päivää ja suuntasimme ennen huoneen luovuttamista etukäteen suunnitellusti paikallisille markkinoille. Sieltä löysimme monta hauskaa tuliaista ja nautimme myös paikalliset currywurstit.

Berliinissä meitä yllätti tungoksen puute. Saimme kävellä lähes yksin lauantaina aamu yhdentoista aikaan suuria katuja, kauppojen vielä ollessa kiinni. Kokonaiskuvaa kaupungista ei noin lyhyessä ajassa ehtinyt saamaan, mutta paikalliseen tunnelmaan pääsi kyllä. Kaupunki on kuitenkin todella suuri ja museoita ja muita pidempää aikaa vaativia kohteita löytyy lukemattomasti. Julkinen liikenne toimii hyvin ja hyviä ruokapaikkoja löytyy helposti. Hintataso on erittäin edullinen verrattuna Helsinkiin. Parhaita valintoja ovat itämaiset ruoat, pasta, suklaa sekä tietysti olut. Myös ekologisuus ja kaupat, joista saa kemikaalitonta kosmetiikka sekä luontaistuotteita olivat ilmiselvä hitti. Ostinkin itselleni muutamia kosmetiikkatuotteita testiksi kotiin.

Paras ajankohta kaupunkireissulle olisi ollut muutama viikkoa myöhemmin luonnon jo herättyä. Kaikki kaupungithan ovat kauneimmillaan keväällä tai kesällä. Pystyimme kuitenkin kuvittelemaan miten upeita puistot ja joen varsi olisivat vehreään aikaan.

Paluumatkalla koimme matkan ainoan vastoinkäymisen kun lento oli reilun kaksi tuntia myöhässä. Olimme sopineet jo että meitä tullaan hakemaan lapsien kanssa kentältä, mutta jouduimme perumaan suunnitelmat, sillä olimme yhdeksän aikaan illalla vasta kotona. Näin emme ehtineet nähdä lapsia hereillä, mutta pianhan se maanantain aamu sarasti ja arkeen paluu maistui taas.


perjantai 11. maaliskuuta 2016

Kirppu 1,5 vuotta

Kirpun virallinen 1,5-vuotispäivä oli jo jokunen viikko sitten, mutta tällä kävimme neuvolassa ja ajattelin sen kunniaksi kirjoittaa vähän taaperon kuulumisia.

Taaperoaika on mennyt vauhdilla eteenpäin ja Kirppu on luonnollisesti kehittynyt ja kasvanut vauhdilla. Tyttö juttelee jo paljon yksittäisiä sanoja ja ekat kahden lauseen lauseetkin ovat puolivahingossa tulleet suusta. Mitat neuvolassa olivat 11,2 kiloa ja  81cm. Täysin nollakäyrillä  (keskiarvoissa) mennään.

Kirppu viihtyy todella hyvin mummillaan hoidossa serkkunsa kanssa. "Mummi" onkin yksi tytön hokemista sanoista. Päiväunet tytöt nukkuvat samassa sängyssä, eri päädyissä. Kuulemma nahisteluakin esiintyy, mutta pääasiassa serkukset leikkivät nätisti yhdessä. Pihalla tyttö viihtyy eniten keinussa.

Asusteet ja vaatteet ovat Kirpun mielenkiinnon kohteita. Vaatteiden pukeminen ja vaihtaminen sekä korujen näprääminen on hauskaa. Myös nukkejen hoivaaminen on jokapäiväinen nautinto. Myös tanssiminen, jumppaaminen ja kiipeily kiinnostavat.

Lippu korkealla kohta kaksivuotispäivää!






perjantai 26. helmikuuta 2016

Tällä viikolla

- Batman on sairastanut jo tämän vuoden toisen streptokokin ja syö edelleen antibioottikuuria siihen. Tällä kertaa kuumeilu kesti kuusi päivää. Älkää unohtako, että streptojen välissä oli "vaatimaton" influenssa. Eilen kuitenkin ensimmäinen täysin terve päivä ja meillä oli eskarikaveri leikkitreffeillä.

- Pankkiiri on vuorotellen tehnyt töitä etänä Batmanin sairastuvalla ja käynyt työmatkalla Tukholmassa.

- Setämies on päässyt myös lastenvahdiksi sairastuvalle. Kiitos siitä!

- Robin osallistuu huomenna ensimmäisen fudisturnaukseensa. Takana jopa kolmet fudistreenit urallaan. Pian alkaa tositoimet.

- Mä oon alkanut saada kiinni mun uudesta duunista ja hommat alkavat sujua. Pian mä alan nauttimaan koko hommasta. ;)

- Huomenna menemme mun vanhemmille saunomaan ja syömään. Sunnuntaina näämme uuden Risto Räppääjän leffassa.

Hyvää viikonloppua!







sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Ruuhkan keskeltä

Kolme viikkoa työelämään paluusta. Uusi työ, kolme alle kouluikäistä lasta, kaikkien harrastukset ja menot vaativat paljon sekä henkisiä, että fyysisiä voimavaroja. Jopa enemmän kun osasin aavistella. Mutta tilanne varmasti tasoittuu kun päästään vähän paremmin arjen rutiineissa käyntiin.

Joka päivä on jonkun perheenjäsenen (ellei useamman) harrastus. Fudis täyttää molempien poikien osalta kalenteria ja me vanhemmat koitamme parhaamme mukaan myös päästä itse urheilemaan. Ystävien näkeminen kärsii luvattoman paljon. Sosiaalinen elämä painottuu työ- ja harrastuskavereihin. Pahoittelut kaikille oikeille ystäville siitä. Mutta kuten mun isä osuvasti sanoi, kuuluisat ruuhkavuodet tarkoittaa, että elämässä on paljon elämää. Ja sitähän löytyy. Tylsiä hetkiä ei juuri ole.

Uusi työ on alkanut hyvin kiireisesti ja vaatii multa tosi paljon kärsivällisyyttä. Haluaisin heti osata kaiken, mutta kuten minkä vaan uuden aloittamisessa menee aikansa ennen kun hommat alkavat sujua edes lähes haluamallaan tasolla. Mun tulee olla nyt vaan armollinen itselleni ja antaa oppimiselle aikaa. Työkaverit vaikuttaa tosi mukavilta ja ilmapiiri on hyvä. Ja se on musta yksi työpaikan tärkeimmistä kriteereistä. En ole koskaan ennen ollut töissä suuressa yrityksessä ja siihen tottuminen ottaa aikansa. Olisi ehkä kiva päästä aikakoneella sellaiset puoli vuotta eteenpäin, että olisin päässyt pois tältä epämukavuusalueelta mitä työtehtäviini kuuluu. Mutta eikö se niin ole, että juuri se mukavuusalueen ulkopuolella oleminen on sitä, mikä todella kehittää. Näin se on nähtävä ja tulee tehdä vaan parhaansa. Sen pitää riittää.

Kirppu on viihtynyt hyvin mummillaan hoidossa. Seurana on suunnilleen saman ikäinen serkkutyttö, joten hyvästä seurasta ei ole pulaa. Supermummi auttaa myös poikien hakemisissa, mikä on korvaamattoman suuri apu kiireisessä arjessa. Suurkiitos siitä anopille! Kevätkin kohta kolkuttaa, joten menkäämme valoa kohti kaverit. ;)

Näkymät duunissa
Päivän parhaita hetkiä
Supermummi auttaa paljon arjessa
Aamulla matkalla hoitoon mummin ja serkun luo
Onneksi perjantaikin on olemassa

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Lastenjuhlat HopLopissa

Viime viikonloppu oli juhlava. Vietimme esikoisen 7-vuotis synttäreitä sekä lauantaina suvun kanssa meillä kotona, että sunnuntaina Batmanin kavereiden kanssa HopLopissa. Tämä kaverisynttärien ulkoistaminen oli ihan mahtava juttu. Näin säästyimme täysin toisten juhlien suunnittelemiselta, järjestämiseltä sekä parin tunnin kotona riehumiselta (eeeeihän meidän lapset koskaan).


HopLop tarjoaa eri pakettivahtoehtoja lasten synttäreille. Sekä teema, että tarjoilujen monipuolisuus vaihtelevat. Hinta tietysti määrittyy näiden kaikkien mukaan. Pakettiin kuuluu synttäriporukalle varattu huone, jossa teeman mukainen kattaus, itse valitut tarjoilut sekä sisäänpääsy kaikille lapsille rajattomaksi ajaksi. Itse saa päättää haluaako vanhempia huoltajiksi vai pärjääkö itse lasten kanssa.
Meidän teema oli (ylläri, ylläri) urheilu ja synttärien kestoksi olimme päättäneet kaksi tuntia. Juhlijoita oli yhteensä kahdeksan kappaletta (kutsuttuja kymmenen, mutta pari estyi). Myös Kirppu roikkui mukana. Olimme luvanneet juhlavieraiden vanhemmille pitää huolta heidän kullan mussukoistaan omin avoin. Batmanin synttärien kulku meni jokseenkin seuraavanlaisesti. Ensin otimme kaikki lapset vastaan ja ohjasimme heidät meille varattuun huoneeseen. Jätimme sinne ulkovaatteet ja avasimme ensin lahjat yhdessä. Tämän jälkeen suuntasimme kiipeilemään temppuradalle. Siellä aikaa meni helposti reilu puolisen tuntia. Tästä kokosimme pojat (plus Kirpun) kasaan ja suuntasimme herkuttelemaan omaan huoneeseemme. Batman oli valinnut tarjottavaksi sipsiä, poppareita, karkkia, lihapullia, nakkeja ja jäätelöpallokakun. Tarjottavaa oli ehkä hieman liikaa, mutta saimme loput suolaiset kotiin mukaan. Vatsat pulleina pojat halusivat autoradalle (hintaan kuului myös kaikille yhdet poletit), jonka jälkeen he pelailivat intoa puhkuen sählyä reilun puolisen tuntia. Tästä lapsia tultiinkin jo hakemaan. 
Pari tuntia kului todella helposti ja huomaamattomasti. Tekemisen puutetta ei todellakaan tullut ja sovussa oli helppo pysyä. Meillä aikuisillakin oli kivaa! ja Kirppukin tykkäsi rymytä poikien kanssa. Juhlat olisivat voineet kestää hieman pidempään. Vaikka hinnassa on varmasti aika paljon ilmaa, on touhu minusta täysin sen arvoista. Ainoa varjopuoli tässä touhussa on se, että pian viisi vuotta täyttävän pikkuveljen rima omien synttäreiden suhteen nousi kattoon. Mitäköhän sitä lähivuosina vielä keksitään?