Kebabeläintä

Taas sarjassamme äijäruokaa ja "myönnän olevani väärässä ottaessani toistamiseen lisää" - ruokaelämys. Söimme nimittäin äsken Iskender Kebab ruokaa. Ihan sairaan hyvää. Pankkiiri teki salsakatikkeen itse ja lisukkeina oli jäävuorisalaattia, tomaattia, sipulia, suolakurkkua, pitaleipää, pepperoni chiliä ja tulisia makuja miedontamaan turkkilaista jogurttia. Kebabliha oli paistettu pannulla hieman rapsakaksi, joka teki tärkeän lisän annokseen. Lapattiin vaan ainekset kerroksittain lautaselle lisäten salsakastiketta muutamaan väliin. Helppoa! Lapsetkin tykkäsivät, joten varmasti tehdään tätä uudemman kerran.

Raskausviikko 27

"Nyt voit tuntea sikiön liikkuvan ja potkivan joka päivä. Ennenaikaisesti syntyvällä lapsella on jo suuret mahdollisuudet selviytyä, jos kaikki apukeinot otetaan käyttöön. Seuraava kuukausi on sikiölle erittäin aktiivista aikaa, se kasvaa nopeasti ja lihoo. Paino nyt n.900g, pituus n.31 cm." (www.vau.fi)

Vaikka raskaus alkaa jo tuntua välillä hieman pitkästyttävälle, on ehdottomasti parasta, että vauva pysyy mahassa vielä ainakin kolmen kuukauden ajan. Vaikka olen edelleen säilynyt suurimmitta vaivoitta ja raskaus on mennyt toivotulla tavalla, on se kohta odotusaikaa kun alkaa tuntua, ettei tämä koskaan lopu. Kaikkine rajoitteineen raskausaika on oikeasti aika rajoitteellista. Tuntuu, että joka vuosi tulee listalle lisää mitä ei saa syödä tai ei saa tehdä. Ei saa ymmärtää väärin,  en ole katkera. Onhan mulla ollut todella helppo raskaus ilman pitkiä pahoinvointijaksoja tai urheilukieltoja. En vaan ole koskaan ollut mikään raskausihminen, jonka mielestä tämä "siunattu tila" on parasta, mitä nainen voi elämässään kokea.

Vatsa kuitenkin kasvaa ja raskaus etenee mukavasti. Vauvan liikkeet tuntuu selkeästi useita kertoja päivässä ja osa niistä näkyy myös ulospäin. Vauva tuntuu olevan pääalaspäin, sillä potkut tulevat säännöllisesti vatsan yläosaan, kylkiluita kohti. Kaikki on oikein hyvin. Tästä  lähtee viimeinen kolmannes.

Kirjakaappi

Meillä on ollut kevätprojekti liittyen kirjojen säilytykseen. Purimme ja myimme makuuhuoneen tummapuisen korkean hyllyn jotta saamme tilaa tulevalle vauvansängylle. Sitten alkoi uuden, olohuoneeseen sopivan kaapin metsästys. Ajatuksena oli suhteellisen matalamallinen kaappi, jossa ehdottomasti lasiovet. Kaappi ei saisi olla kovin iso, jotta se mahtuu olkkariimme ja sopii muihin siroihin kalusteisiin. Kartoitin kuukausia vanhojen kaappien tarjontaa, huonolla menestyksellä. Aloin lopulta etsimään kaappeja suurien huonekaluliikkeiden verkkokaupoista. Lopulta Iskusta löytyi ainakin kuvissa meille sopivan näköinen huonekalu ja päätimme mennä liikkeeseen katsomaan sitä. Löysimme meille oikean kaapin, joka noin kuukauden odotuksen jälkeen päätyi kotiimme viime viikolla. 

Senkki on Atlas malliston kolmiovinen kaappi uraovin. Hyllystöä voi tarvittaessa jatkaa niin sivu- kuin korkeusuunnassa ja siihen löytyy myös kulmaelementti. Näin senkille saadaan varmasti paljon lisäikää meidän tulevissakin kodeissamme. Järjestelin useita kertoja meidän kirjat kaappiin. Kirjailijalla tai teoksen teemalla ei ollut merkitystä - värit ratkaisivat paikan hyllyssä. Kaappiin jäi jopa tyhjää tilaa ja Pankkiiri naureskelikin, että marssin varmaan kohta kirjakauppaan hankkimaan uusia niiden kannen värien perusteella. Sitä en kuitenkaan ole tekemässä, on ainoastaan hyvä asia, että lisäkirjoille on valmiiksi tilaa. Kirjat tuovat aina mukavasti kodikuutta tilaan. Mitäs tuumaatte, miten kirjakaappi istuu olkkariimme? 

Viikonloppu Vierumäellä

Meidän viikonlopun teemat Vierumäellä luxus talossa olivat: 

- Kahdeksan aikuista

- Neljä lasta

- Hyvä ruoka

- Ulkoilu

- Jalkapallo

- Uiminen

- Sali

- Saunominen

- Kortin pelaaminen

- Euroviisut

- Kauneudenhoitoa ja hemmotteluja

- Yhdessä olo

Yksinkertaisuudessaan oikein mukava viikonloppu perheen parissa. Kertokoot kuvat puolestaan. 

Kotiäidin tapahtumarikas alkuviikko

Mun mittapuussa tällä viikolla on tapahtunut aika paljon. Olen tällä viikolla muun muassa:

- Viettänyt iltaa teen ja sormiruoan merkeissä kälyn vauvajuhlissa
- Kastanut silmäkulmani päiväkodin kevätjuhlassa
- Leiponut juustosarvia ja askarrellut äitienpäiväkortteja kuopuksen kanssa kerhossa
- Uskaltanut parin viikon flunssatauon jälkeen taas salille
- Tehnyt tuplakuperkeikkaa lasten kanssa sirkuskoulun kevään päättäjäisissä
- Saanut ilouutisen Robinin syksyn tarhapaikasta samassa päiväkodissa Batmanin kanssa
- Kantanut uutta kirjakaappia hissittömään asuntoomme (tämän suorituksen jälkeen Pankkiiri sai astmakohtauksen ja mua supisteli. Hyvä me!)
- Järjestellyt meidän talouden kirjat värijärjestykseen ja asetellut niitä useita kertoja eri tavalla edellä mainituun kaappiin (postaus kaapista myöhemmin)
- Suunnitellut kesän ulkomaanmatkaa
- Antanut verinäytteen ja saanut samalla kuulla, että mulle on tehty lähete sokerirasitustestiin. Mitään en ole asiasta neuvolassa kuullut...
- Käynyt lounaalla vuosien takaisen hyvän ystävän kanssa
- Kironnut ääneen sateessa ja tuulessa ympäri ja rikki mennyttä sateenvarjoani

Ja edessä on vielä ystävien kyläily meillä ja viikonloppu perheen kanssa Vierumäellä. Kuvat Instagramin puolelta.

Sirkuskoulussa

Hullu hevonen, makkara, banaani, sisilisko, päällä seisontaa ja tuplakuperkeikkaa. Siinä muutamia Batmanille kovin tutuksi tulleita sirkuskoulutermejä. Nyt pojalla on kaksi kautta kyseistä harrastusta takana ja intoa edelleen riittää. 

Eilen oli sirkuskoulun kevätkauden päättäjäiset - 1,5 tuntia hauskaa ja monipuolista jumppaamista. Saatiin ottaa Robin mukaan testaamaan, josko syksyllä alkaisi pikkuveljenkin voimisteluharrastus. Lähinnä arvoitus oli siinä, että riittääkö maltti keskuttymiseen ja ohjeiden noudattamiseen. Batman sai silminnähden itseluottamusta kun sai näyttää veljelleen osaamistaan. Myös super mukava ohjaaja huomio tilanteen ja antoi Batmanille extra huomiota. Batman halusi auttaa veljeään helpoimmissa tempuissa ja kannusti Robinia osallistumaan myös hankalampiin voimisteluliikkeisiin. 

Yleensä tunti on 45 minuutin pituinen, mutta nyt viimeisellä kerralla vietettiin tuplatuntia. Se oli ehkä hieman liikaa nuorimmalle, mutta normaalin tunnin mitta onnistunee mainiosti. Näin ollen syksyllä sirkustouhuissa jatkaa näillä näkymin molemmat veljekset. 

Tuplakuperkeikka

Football mom

Tästä se alkaa. Vuosien treeneihin kuskausrumba ja kentän laidalla seisominen. Varusteiden päivittäminen ja matseissa kannustaminen. Musta on tullut fudismutsi.

Batmanin jalkapalloura alkoi eilen eikoilla oikeilla harjoituksilla. Sitä oli odotettu ja pihalla harjoiteltu. Vaikka yksin vesisateessa, jos ei kaveria löytynyt. Oltiin eilen koko perhe mummi vahvistuksena kentän laidalla kannustamassa uuden harrastuksen alkua. Voisin ainakin alkuun kuvitella, ettei jouduta patistamaan poikaa ton lajin harjoituksiin - ainakaan ennen teinivuosia. Sen verran silmät kiiluu onnesta kun syöttö onnistuu tai pallo löytää tiensä maalivahdin ohitse. Vaikka sirkuskoulu ja uiminen onkin pojalle tosi mieluisia, nyt tämä on SE juttu.

Ps. Robin ui eilen ensimmäistä kertaa syvässä altaassa ilman kellukeita n.3 metriä hengittämällä muutaman kerran.