Kohti tyrskyjä

Tämä joulukuinen viikko on ollut ilmojensa puolesta tosi ankea. Myrskytuulta, harmaata vesisadetta ja pimeyttä vailla vertaa. Myös lähipiirin sairastelut ovat varjostaneet viikkoa. Laivamatkaseurammekin joutui perumaan risteilynsä kuumeilun johdosta. Meidän perheestä limainen yskä vaivaa vähän öisin Batmania ja Tehotyttöä. Sen suuremmilta flunssan oireilta olemme kuitenkin toistaiseksi säästyneet. 

Olemme koko viikon seuranneet jännityksellä tulevan yön myrskyennusteita. Itse kun voin helposti pahoin keikkuvassa laivassa, eikä se muutenkaan kovin hauskaa ole kun laiva keinuu holtittomasti. Pahoinvointilääkkeetkään ei ole mulle imettäessä vaihtoehtona. Otetaan kuitenkin riski ja lähdetään tänään Ruotsissa käymään. Voi olla, että kadun päästöstä vielä, ei voi tietää. Wish us luck. 

Tässä Instagram- kuvia viikon varrelta. Mukavat viikonloput!

Päiväkodin Joulujuhla

Pääsimme tänään koko perheen voimin heti aamusta päiväkodin joulujuhlaan. Asut olin valinnut jo edellisenä iltana, jotta aamutoimet sujuisivat ripeämmin. Yllättävän hyvin me kaikki viisi saimme itsemme valmiiksi ja olimme tarhassa sopivasti paria minuuttia ennen jouluesityksen alkamista. Ei muuta kun eturiviin ja kamera esille.

Ja olihan ne hienot esitykset! En keksi suloisempaa kun lapset innosta ja jännityksestä piukeana piirissä kurkkien vanhempiaan, vilkutelen sekä peukkua näyttäen. Tyypillisesti kameran akku loppui kesken spektaakkelin, juuri ennen kun Batmanin osuus joululorun lausemisesta oli vuorossa. Onneksi saimme muutaman muiston napattua ennen kameran sammumista. En viitsi niitä kuitenkaan tänne jakaa, sillä mulla ei ole lupaa muiden lapsien kuvien jakamiseen blogissani. Tässä pari otosta aamulla juuri ennen lähtöä. Noi sisaruskuvat on taas ihan helmia - joku mököttää aina.

Design Joulumyyjäisissä

Käytiin koko perheen voimin sunnuntaina Kaapelitehtaalla Ornamon Design Joulumyyjäisissä. Tilat olivat täynnä toinen toistaan viehättävämpiä tuotteita. Uniikkeja tekstiilejä, vaatteita, koruja, tauluja ja asusteita. Harmitti oikein, että olen jo pukinkontin osaltani täyttänyt, sillä tämä olisi ollut monipuolinen paikka joululahjojen hankinnassa. Enkä itselleni näin joulun alla viitsinyt shoppailla. Tarvettakaan kun varsinaisesti ei ole. Mukaan meinasi lähteä kaikkea kattovalaisimesta päähineisiin. Kivaa ajanvietettä ainakin aikuisille.

Eihän nyt täysin tyhjin käsin voinut markkinoilta lähteä. Yhteen printtitaideteokseen ihastuin ja ostin sen meille. Teos löysi heti paikkansa meidän taulukokoelmasta. Kyseessä on Sanni Takkisen printti nimeltään "Vierekkäin". Printissä esiintyy kaksi puunomaista keltaisine päähineineen. Musta se on tosi veikeä. Sama taiteilija möi muun muassa kierrätyskumista tehtyjä hauskoja koruja.

Pitää muistaa ensi vuonna nämä ja vastaavat markkinat ja jättää pukinkonttiin tilaa niiden varalta.

Joulukuun tunnelmaa

Se on sitten joulukuu. Pari viikkoa ja ollaan laatikoiden ja kinkun äärellä. Tai enemmän odotan kyllä alkupalapöytää, se on mun juttu. 

Mulla on tän viikon Kampissa itsepalvelukirppispöytä ja olen käynyt siellä Tehotytön kanssa järjestelemässä paikkaa ja viemässä lisää tavaraa. Ihan hyvin on mennyt mun vaatetta ja jotain sisustusjuttuja kaupaksi. Ainakin reilusti voitolle päästään. Kerron myöhemmin täällä tarkemmin kokemuksesta. Ollaan myös otettu passikuvat ja käyty poliisilla tilaamassa vauvan eka passi. 

Käytiin tänään Tehotytön kanssa hakemassa joulukukkia kotiin. Ollaan otettu myös yksi vakkari jouluvalo esille. Parvekkeella valot ovat olleet jo kuukauden ajan. Muuten en ole joulukoristeita juurikaan laittanut kotiin. Enkä tiedä laitanko tämän enempää. Keittiön jouluverhojakaan en ehkä tänä vuonna laita kun olen vielä niin rakastunut noihin Siirtolapuutarha-verhoihin. Vaikka olen täysin jouluihminen, niin jotenkin less is more noissa koristeissa. Joulukuusi me halutaan kyllä kotiin, mutta otetaan se hyvissä ajoin varmaan viikko ennen joulua, jotta ehditään nauttia siitä. Jouluna kun ei juurikaan kotona olla. 

Meillä alkoi tänään viikonloppo -Pankkiiri on huomenna vapaalla. Hyvät itsenäisyyspäivän viikonloput siis vaan kaikille!

 

Pienet vaatteet Thaimaaseen

Meidän Thaimaan matkaan on enää noin kuusi viikkoa aikaa. Se ei ole mitään! Maksettiin matkan loppuosuus eilen, joten enää ei voi jänistää. ;) On vielä aika paljon asioita hoidettavana ja juttuja hankittavana ennen matkaa. Tänään menen ottamaan passikuvat tehotytöstä ja torstaina mennään tilaamaan passia.

Tehotyttö tarvitsee myös kesävaatteita matkalle. Koosta en ole satavarma, mutta oletan sen olevan tuolloin 68. Olemme nyt koon 62 ja 68 välissä ja mun kokemuksen mukaan koko 68 on edellisiä pitkäkestoisempi.

Pistin viime viikolla Huutonetin laulamaan ja nyt on sitten postiluukusta tippunut tasaseen Tehotytölle hellevaateita. Ei nimittäin ollut paljon kilpailevia huutajia - ilmeisesti harva tarvitsee marraskuussa hellevaatetta. Nyt on sitten lyhythihaista ja hihatonta bodya, shortsia, mekkoa ja shortsiasua. Osa menee onneksi myös ensi kesänä.

Vauvan kanssa kuumassa auringonpaisteessa on haastensa. Vauvalle kun ei saa laittaa aurinkorasvaa, eikä käytännössä saa päästää yhtään alttiiksi auringolle. Koska Thaimassa auringonsäteet ovat aika heviä kamaa, tulee olla extra tarkkana, ettei kukaan perheenjäsen pääse palamaan. Paras suoja vauvalle on täysin varjossa pitäminen. UV-asu on myös hyvä suojaamaan, mutta käytännössä liian kuuma muuhun kuin uimiseen. Hellereleet päällä tulee vauvan pysytellä valjon puolella. Tässä muutamia yhdistelmiä löydöistä.

Löysin Reiman verkkokaupan aleista kivan pitkähihaisen UV-asun ja söpön hellehatun

Punaiset shotsit on tosi söpöt ja menee monen erilaisen bodyn kanssa 

Huutonetistä löytynyt hellemekko sopii hyvin aikasemmin ostamani hellehatun kanssa 

Aivan ihana farkkushortsiasu oli Huutonetin löytöjä

Sinivalkoinen röyhelöbody voisi sopia valkoisten lainashortsien kanssa.

Tämä suloinen farkkumekko menee varmasti pitkään.

Joulukorttikuvat - Behind the scenes

Tänään oli taas se päivä vuodesta kun sain inspiraation ottaa lapsista joulukorttikuvat. Ja kun innostun jostain, teen sen kovaa. Mietin intopiukeana lavastukset ja asuvalinnat. Tsemppasin pojat etukäteen tulevaan ja asettelin kaikki kohdalleen. Ne tosiasiat, että sattui olemaan Robinin päikkäriaika tai Tehotytön jurppimishetki eivät saaneet vaikuttaa kuvaamiseen. 

Otettiin ensin "koekuvia" Tehotytön vielä nukkuessa. Näissä kuvissa veljekset saivat puputtaa pipareita ja kikkailla miten tahtoivat. Voi olla, että lopulta jostain niistä otoksista tulikin paras, sillä huonolla tuulella olevan vauvan ynnääminen onnistuneeseen yhteiskuvaan on lähes mahdoton tehtävä. Yhteensä kuvia tuli otettua toista sataa kappaletta. Se kertoo vähän siitä kuinka kauan lapset saivat olla kuvausvalmiudessa. 

Lopullista korttikuvaa emme ole vielä päättäneet, mutta ehdottomasti parhaat naurut saimme näistä behind the scenes otoksista. Viimeinen on ihan paras - yksi huutaa täyttä kurkkua, toinen yrittää parhaansa mukaan olla vielä hengessä mukana ja kolmas on jo sammunut kuvaan. 

Kotoisat puurojuhlat

Päiväkodissa olisi tänään ollut puurojuhlat. Joululauluja, -leikkejä ja -puuroa. Ja tietysti se mantelinsaamisen jännittäminen. Koska meillä on perjantaiseen tapaan vapaapäivä, vietimme kotona samaa settiä. Tai eihän se tietysti ole päiväkodin veroinen, mutta parhaani tein. Keitin elämäni ensimmäisen (!!) riisipuuron, joka ei palanut edes pohjaan ja maistuin ihan hyvältä. Kuuntelimme joululauluja ja pidettiin hoopoina tonttulakkeja pöydässä. Kynttilät pöydässä ja puuroa naamaan. 

Yllättäen meillä olikin sitten kaksi mantelia, jotka olivat löytäneet tiensä poikien puurolautasille. Siitä se riemu alkoi, vaikkei pojille oikein ollut selvää mitä se merkitsee. Eikä kyllä mullekkaan. Päätettiin, että saa toivoa jotain. Pojat miettii edelleen mitä kannattaa toivoa. Onkohan siinä jotain määräaikaa mihin mennessä toiveen pitää lähteä liikkeelle?