Taaperon äiti

Mistä tunnistaa taaperon äidin?

- Jalkasi pohjasta löytyy joko pikkulelu tai tahmea makaroni. Et silti vaihda sukkia puhtaisiin, sillä se olisi turhaa.
- Korvamatonasi soi Teletappien tunnari.
- Juuri kun olet saanut valittua itsellesi päivän asun, pyyhkii taapero räkäisen nenänsä tai banaanisen poskensa siihen.
- Käyt suihkussa sen aikana kun taapero liikkuu toisesta päästä asuntoa vessan ovelle.
- Alat käyttää vyötä ettei housut tippuisi taaperon roikkuessa lahkeessasi.
- Teet parhaan jalkatreenin kyykkäämällä lattialta lukuisia levitettyjä tavaroita ja leluja.
- Useinmiten alat nauramaan kun juuri tahtoikään päässyt taapero alkaa raivoamaan. (Lapsen kasvaessa naurusi muuttuu itkuksi ;) )
- Hartiajumisi ei johdu päätetyöstä vaan taaperon kanniskelusta.
- Liikkuessasi yksin bussilla et ole tajunnut varata itsellesi käteistä/matkakorttia.
- Rusinat ja riisikakut ovat monesti kultaa kalliimpia.
- Puistossa nenäliinana voi toimia vaikka puhtain löytämäsi puunlehti.

Robinin suusta

Meidän Robinilla on pilkettä silmäkulmassa. Vanhempien näkökulmasta super helpolla ja perus tyytyväisellä keskimmäisellä on tapana letkautella elämäntotuuksia. Eikä nämä ole mitään vitsejä. Ihan vaan tosiasioita, jotka pienen helposti rakastettavan poikamme päässä pyörii.

Tämäkin utuinen arkiaamu alkoi mukavasti kun Robin letkautti aamupalapöydässä: "Äiti kuuntele: Kun rakkaus rintaan painaa, niin sydän lämpenee."

Iltaköllöttelyiden aikana mielessä on pyörinyt mm. seuraavaa:

"Miksi sä et äiti osaa niitä lottonumeroita?! Mä haluun opetella ne."

"Arvaa äiti miksi taloissa on katto? No ettei ne yläkerran ihmiset niinku astu meidän silmille. Ja lattia on siksi, että pystyy kävellä eikä tarvii lentää."

Myös auton takapenkillä veljeksillä välähtää. Kun Batman kartoi, että aikoo aikuisena omia auton itelleen ja mahdollinen tuleva vaimo saisi kävellä salille, niin Robin siihen: "Mut tiiäksä mitä mä aion tehdä aikuisena? Kävellä autotiellä ja juoda kaljaa."

Äidille

Vuosikymmeniä kuusi takana

Seuraavaa ei vielä näy

Edellinen painuu horisonttiin

Siinä seisot kädet taskussa

Taskut täynnä muistoja

Mietit onko siitä niin kauan

Katsot ympärillesi ja huomaat

Kyllä, niin se on

On täytynyt kulua aikaa

Saada kaikki nämä ystävät

(Liisa Jeromaa, Kun unet ovat ohi, 1983)

Onnea, onnea ikinuori äitini! 

Ihan pihalla

"Pitää olla kiltisti." Vastasi Robin kun kysyn mitkä ne olikaan ne pihalla ilman aikuista leikkimisen säännöt. No joo, sehän kattaa kaiken.

On tosi helpottavaa, mutta samalla lisäkeskusteluja ja -miettimisen aiheita aiheuttavaa kun pojat ovat jo siinä iässä, että he voivat jäädä pihalle ilman meitä vanhempia. Meidän parveke kun on suoraan leikkipihalle, joten näämme ja kuulemme tapahtumia. Myös se tosiasia, että antamalla lapsille vastuuta, oppivat he myös sitä kantamaan päätee tässä asiassa.

Lapset kuitenkin keksivät ryhmässä mitä kummallisempia jekkuja, jotka yllättää jo lapsiinsa edes jokseenkin luottavat vanhemmat. Ryhmässä tyhmyys tiivistyy. Tänä kesänä yllätimme pojat mm. porukalla mätkimässä pihan hortensiat miekoillaan mäsäksi. Ja ovat he myös käyneet "hakemassa naapureita ulos", eli rämpyttämässä ovikelloja. Just.

Tässä kuitenkin ne viralliset säännöt:

1. Parkkipaikalle ei saa mennä.
3. Autotien puolelle ei saa mennä.
4. Pyörillä ei saa ajaa.
5. Rappukäytävissä ei leikitä/mölistä ja jos hakee kavereita ulos pimpotetaan ovikelloa vain kerran.
6. Kaikkia aikuisia totellaan.
7. Muita ei kiusata.
8. Ei saa tapella.
9. Kiroilu ja vessajutut on kielletty.

"Eikä saa näyttää keskaria!" Huusi Batman vielä kysymykseni perään. No sekin joo. Ja sit kun muistaisi vielä varoittaa niistä namusedistä.

Osaa ne välillä olla myös velikultia.

Viikon positiiviset

- Mukavat ja sopuisat ulkoiluhetket serkkutyttöjen kanssa kosteasta säästä huolimatta.

- Pääsin alkuviikosta testaamaan Bodybalance tuntia, joka on yhdistelmä joogaa, thai chita ja pilatesta. Tykästyin tähän kehoa huoltavaan tuntiin ja se on hyvää tasapainoa sali- ja hikitreeneihin.

- Robinilla alkoi ensimmäinen ikioma harrastus sirkuskoulu. Poika tuli kotiin aivan intopiukeana ja esitteli eri liikkeitä ylpeänä meille.

- Kävin eskarissa juttelemassa Leopsin (Lapsen esiopetuksen oppisuunnitelma) merkeissä. Oli mukava kuulla, että Batman on sopeutunut hyvin uuteen porukkaan ja eskaritaival on alkanut sujuvasti.

- Eiliset rapujuhlat olivat onnistuneet ja pelasimme Pankkiirin ja sen veljen kanssa Slpendoria lähes kahteen saakka yöllä.

-Kirpun kävelytreenit edistyvät hienosti ja kotona tepastellaan jo pitkiäkin matkoja.

- Hetken siisti koti.

Raputirallaa

Kokoonnuimme eilen Pankkiirin perheen kanssa jokavuotisille rapujuhlille. Meillä on ollut tapana viettää niitä mummin synttärien tienoilla vuorotellen meillä ja Pankkiirin veljen kotona. Tänä vuonna rapuilimme meidän kotona. 

Rapujuhlissa alkupalat ovat tärkeässä asemassa. Rapujen kanssa väsätessä ei halua olla liian nälkäisenä. Tein edellisenä päivänä perinteisen rapujuhliin sopivan Västerbotten- juustopiirakan. Meille oli jäänyt pakkaseen myös kesäkurpitsa-fetapiirakkaa Kirpun synttäreiltä. Tarjosimme ne runsaan salaatin kera alkupaloiksi ennen rapuja. Kotimaiset ravut olimme tällä kertaa ostaneet valmiiksi keitettyinä ja lisäksi meillä oli yksi paketti espanjalaisia lähinnä lapsille. Ravuissa oli merkittävä ero. Kotimaiset ovat huommattavasti pehmeämpiä ja mehukkaampia. Kerrankin mitoitus meni nappiin - jäi vain yksi ainoa rapu! Juustopiirakkaa olisi voinut olla kaksi. Onhan rasvaisen juuston ja kuohukerman yhdistelmä aika vastustamaton. Jälkiruokana oli mun edellisenä päivänä valmistama appelsiini pannacotta herukoiden kera. Vatsat saatiin täyteen ja mielet hyviksi. Nyt on tämän vuoden ravut nautittu, ensi vuonna uudestaan!

Makkari

En ole pitkään aikaan laittanut kuvia tänne meidän makuuhuoneesta. Tähän on yksinkertainen syy. En ole pitkään aikaan ollut tyytyväinen sen sisustukseen. En ole sitä täysin vieläkään, mutta uuden päiväpeiton myötä ja hieman järjestelemällä sain siitä huomattavasti mua miellyttävämmän.

Makkarin järjestys on vaihdellut useaan otteseen vauvavuosien ja eri säilytysjärjestelyjen johdosta. Kirpun pinnasänky on vielä huoneessamme ja sen siirryttyä lastenhuoneeseen (pian?) saadaan makkarimme lopullisesti parhaaseen järjestykseen. Ja tämän myötä lisää tilaa. Nyt mennään kuitenkin toistaiseksi tällä järjestelyllä. 

Makuuhuoneen vahvuuksiin kuuluu sen suhteellisen iso koko. Näissä kuvissa se ei tule esille, koska huone on edelleen aika täynnä huonekaluja. Iso sänky, pinnasänky ja pitkä lipasto vievät suuren osan lattiatilaa. Toinen asia, josta tykkään paljon on ikkunan maisevat vehreälle golfkentälle. Myös isot liukuovelliset kiinteät säilytyskaapit upottavat sisäänsä kiitettävän paljon vaatteita ja tavaraa. Tykkään myös meidän muuton yhteydessä maalaamasta maitokahvin värisestä tehosteseinästä. 

Värimaailma hakee vielä vähän lopullista muotoaan. Jotain muhkeita sisustustyynyjä olisi myös kiva hommata. Pienillä ja hitaasti tapahtuvilla muutoksilla hyvää tulee.