Vaikka lastenvaatemuoti on nykyään aika sama kuin monissa meidän lapsuuskuvissa, oli krepatuissa otsatukissa, irtonaisissa hammasvarustuksissa ja naarmuisissa polvissa huvituksen aihetta. Naurunaihetta syntyi myös mun suurenmoisen isosta päästä vauvana. Suurin pelkoni teininä olikin, että tulevat lapseni perisivät vesipääni. Myös erikoisia yhdennäköisyyksiä tuli huomioitua. Kuten mun siskon yhtenäisyydet Robinin piirteisiin nähden ja mun samannäköisyys siskon poikavauvan kanssa. Kuvista löytyi henkilöitä, joita ei muistettu sekä ystäviä, joista mieleen pursui ihania lapsuusmuistoja.
Parissa laatikossa oli muutamia satoja kuvia ja mieleemme tulikin ajatus, miltä meidän nelihenkisen perheen kaikki digikuvat näyttäisivät yhdessä paperiversoisessa pinossa. Meillä kun kuvia on jo varmasti joitain tuhansia. Ja meidän lapset eivät ole vielä edes kouluiässä ja digikameran olemme omistaneet alle kymmenen vuotta.
Tässä muutama julkaisukelpoinen muisto alkuvuosiltamme siskoni kanssa.
Minä vauvana ja yksivuotiaan ensiaskeleet |
Mun eka kesä siskon kanssa |
Harvahampainen minä polvet ruhjeella ja meidän Alli koira sekä siskoni rakkassa balettiasussaan |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Komenttisi on iloni, kiitos!