Vähän parempaa pizzaa

Pizza tunnetaan helppona, nopeana ruokana, jonka päälle voi heittää mitä nyt jääkaapista sattuu löytymään. Pohjan olen itse ainakin tottunut tekemään käden käänteessä ja lähes kohoamatta. Sitähän pizzan tekeminen voikin olla, mutta jos haluaa kunnolla fiilistellä ja saada hieman erilaisen pizzaelämyksen, kannattaa hankkia Saku Tuomisen Pizze - kirja*. Pankkiiri fiilisteli teoksen parissa viikonloppuna ja siitä inspiroituneena lähdimme lauantaina kokeilemaan astetta vaativampaa pizzan vääntämistä.

Pääasialliset erot normi pizzaan löytyy pohjan valmistamisessa. Ja kuten edellä mainitusta kirjasta tulee ilmi, on taikina kaikki kaikessa. Tuomisen ohjeiden mukaan hiivaa käytetään totuttua enemmän ja taikinaa vaivataan useaan otteeseen ja jopa useita kymmeniä minuutteja. Taikinan annetaan myös kohota yhdestä jopa kolmeen (!) tuntiin. Taikinasta tulee saada kaulittua mahdollisimman ohut pohja, joka esipaistetaan uunissa itsetehdyn tomaattikastikkeen kera. Muut täytteet lisätään ennen toista paistokertaa. Tuoreet yrtit ja oliiviöljy viimeistelevät hieman vetäytyneen pizzan.

Pakko myöntää, että ero normaaliin pizzaperjantain pikaversioon oli todella selkeä. Ja se ero oli sekä pohjan rapeudessa, että valituissa päällisissä. Pankkiiri oli valinnut tällä kertaa meidän kahteen pizzaan italialaisia leikkeleitä (kinkku ja salamimakkara), artisokkaa, vihreitä oliiveja, rucolaa, basilicaa ja buffalon mozzarellaa. Meidän ehdoton suosikkimme oli salami, oliivi, rucola pizza. Tässä pohjan paksuuskin oli lähempänä ideaalia. Ensi kerralla annetaan pohjan kohota vielä pidempään (nyt kohoamisaika oli n.1,5 h) ja kaulitsemme pohjan vieläkin ohuemmaksi. Tulisitko meille pizzalle? ;)

Postaus sis. yhteistyölinkin, joka on merkitty * merkillä.