Terveiset Thaimaasta! Täytän tänään viisi kuukautta. Aika nuorena olen päässyt näin kauas matkalle. Olen ollut todella reipas matkaneiti. Pääsin myös lähes heti paikalliseen unirytmiin. Muutenkin nautin olla lomalla perheeni ja muun matkaseurueen kanssa. Kuumuus tuntuu välillä hieman uuvuttavalta, mutta onneksi bungalowissamme on ilmastointi. Näin pystymme nukkumaan öisin. Olen päässyt uimaan niin mereen kuin hotellin uima-altaaseen.
Olen oppinut matkan aikana ymmärtämään, että olen erillinen osa äitiä ja tämä ilmenee kovina vierastamisen puuskina. Vierastamisen laukaisi matkalla se kun paikalliset ravintoloiden ja hotellin työntekijät tykkäävät napata minut syliinsä vaunuista ja viedä pois äitin näköpiiristä. He vaan pitävät niin paljon lapsista. Jos minulta kysytään hymyilisin heille mielummin vain äidin tai edes isän sylistä.
Matkalla olen nähnyt ihan hirveästi kaikkea uutta, olemme kulkeneet niin tuktukilla kuin paikallisella veneellä. Olen ollut välillä manducassa, mutta useinmiten matkavanuissa tai sylissä. Myös bungalowin kuistilla on ollut mukava köllötellä varjossa.
Näin viisikuisena osaan:
- Istua tuen avulla.
- Kieriä molempiin suuntiin.
- Liikkua akselini ympäri.
- Tarttua lujaa leluihin ja heittää niitä.
- Tarttua varpaisiini ja viedä ne suuhuni. Hiekka ei muuten maistu kovin hyvälle.
En ole vielä päässyt maistelemaan kiinteitä ruokia, mutta kuulemma heti Suomeen päästyämme aloitamme testaamisen. Vaikka maito onkin tosi hyvää ja maistuu hyvin mulle, on mahtavaa päästä rikkaampaan makumaailmaan.
Thaimaan terveisin,
Tehotyttö
