torstai 30. lokakuuta 2014

Roolileikkejä

Tänään on yksi tarhavuoden odotetuimmista päivistä - Halloween naamaiset. Pojat ovat koko viikon sovittaneet eri rooliasua ja miettineet mitä haluaisivat esittää. Batmanille tosin oli heti täysin selvää, mutta Robin halusi hieman vertailla asuja ennen lopullista päätöstä. Meiltä löytyy jos jonkinlaista asua supersankareista ja satuhahmoista eri ammattikuntiin. Kirppareilta on tullut tehtyä hyviä löytöjä ja lahjaksi olemme myös saaneet monta mieluisaa asukokonaisuutta.

Robin valitsi Robin Hoodin asun ja Batman oli hänelle jo kovin tuttu ja turvallinen rokkari. Päiväkodissa oltiin tehty kasvomaalauksia ja nukkumishuoneeseen oli järjestetty erilaisia jännittäviä elementtejä pelottavan musiikin säestyksellä. Pojat jo kyseli milloin saa seuraavan kerran pukeutua. Lohdutin, että ehkä "jo" vappuna on taas naamiaisia.

Robinin Vasu

Olin eilen päiväkodissa Robinin ensimmäisessä kehityskeskustelussa, eli Vasussa. Käytännössä kävimme kolmen vartin ajan läpi päiväkodin ja meidän näkökulmia Robinin osaamisalueista, tarpeista sekä mielenkiinnon- ja kehittämiskohteista. Tarkoitus on käyttää yhteistä keskustelua pohjana yksilöllisempään, juuri Robinin tarpeet huomioon ottavaan toimintaan päivittäisessä arjessa niin päiväkodissa kuin kotona.

Kuten aikoinaan Batmanin ensimmäisessä Vasussa, tässäkin tuli molemmille osapuolille yllätyksiä. Itse koen omaavani kaksi "villiä ja menevää" poikalasta, kun taas tarhan henkilökunta näkee Robinin "erittäin rauhallisena ja haaveilevana tarkkailijana". Toisaalta tunnistan nämäkin piirteet kolmevuotiaassa, mutta ne ikään kuin jäävät veljen kanssa tappelemisen ja riehumisen varjoon. Päiväkodissa veljekset eivät kuulemma lainkaan nahistele ja tarhan tätien oli vaikea kuvitella, että joudumme kotona jäähyttämään Robinia.

Päiväkotiin Robin on ensimmäisten kolmen kuukauden aikana sulautunut erinomaisesti ja ongelmitta. Hän on kuulemma kuin ilmetty tarhalainen positiivisen asenteensa, sopeutuvuutensa sekä tottelevaisuutensa johdosta. Robin ei kuulemma turhista kitise. Jos itku tulee, on siihen aina syynsä. Viitteitä mustasukkaisuudesta pikkusiskoa tai sen kotona äidin kanssa olemisesta ei ole ollut. Robin tulee tarhassa kaikkien kanssa hyvin toimeen. Myös hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus tulivat esille. Näistä me vanhemmat olemme erityisen onnellisia.

Vasussa kehitettävät asiat ja toimenpiteet eivät kohdistu lapseen vai meihin aikuisiin niin kotona kuin päiväkodissa. Kehitettävänä asiana nostimme pintaan useammin vessaan ohjaamisen sekä kannustamisen itsenäiseen ja oma-aloitteiseen pukemiseen. Robin ei varsinaisesti veljensä tapaan panttaa vessassa käymistä, mutta ei yksinkertaisesti malta käydä riittävän usein vessassa. Vaikka housuvahinkoja sattuu harvoin, saa pissahätä joskus aikaan sekoilua. Pukemisen Robin osaa hyvin, mutta hänellä on tapana jäädä haaveilemaan ja puuhastelemaan muuta kesken projektin. Näiden asioiden kehittäminen auttaisi niin koti- kuin päiväkotiarkea.

Tämän lyhyehkön keskustelutuokion aikana tuli esille paljon positiivisia asioita ja näkökulmia. Musta on todella hyvä, että on olemassa tälläinen systeemi, jossa päästään puolin ja toisin keskittymään lapsiin ja heidän tarpeisiinsa yksi kerrallaan.

Jotain ollaan tehty oikein. Hyvä poika se on.


perjantai 24. lokakuuta 2014

Hullujen tabletit

Kai tekin koititte pelastaa Stockmannia taloudelliselta tuholta ja shoppailitte jotain muutaman viikon takaisilta Hulluilta Päiviltä? Itse en paikanpäälle jaksanut ängetä, mutta verkkokaupasta hankin muutamia joululahjoja, arkivaatteita lapsille sekä pienen piristyksen ruokapöydällemme. Hankin Pentikin valkoiset tabletit, jotka korostavat kivasti perintöpyödän kauniisti kulunutta pintaa ja lämmintä värisävyä. Pieni ele Suomen talouden pelastamiseksi. Enhän mä muuten. 

 

torstai 23. lokakuuta 2014

Terveiset Tehotytöltä

Täytän tänään tasan kaksi kuukautta. Kyllä aika juoksee! En enää edes kunnolla muista millaista äidin kohtukodissa oli. Viihdyn paremmin ulkopuolella. Pidetäänhän minusta täällä hyvää huolta koko perheen voimin.

Olen 58 senttiä pitkä ja painan noin kuusi kiloa. Tykkään syödä nyrkkiä sekä etsiä omaa ääntäni kiljahtelemalla ja jokeltelemalla. Juttelen jo kovasti perheenjäsenilleni ja he näyttävät ymmärtävän mitä sanon. Viihdyn parhaiten, jos isoveljeni ovat lähellä pelleillemässä minulle. He osaavat niin hauskasti tanssittaa minua musiikin tahdissa! Tylsistyn, jos kanssani ei seurustella. Rakastan lämpimässä kylvyssä lillumista, mutta inhoan sen jälkeistä pukemista, sillä minulle tulee helposti kylmä. Pääsen kuulemma pian ihan uimahalliin polskimaan!

Minulla on jo aika selkeä rytmi - syön kolmen, neljän tunnin välein ja yöuneni on noin kaksitoista tuntia. Päivällä nukun äidin menojen mukaan vaihdellen. Mutta aika paljon edelleen. Jaksan valvoa muutaman tunnin kerrallaan ennen kun alkaa väsy painaa ja hieman jurppia. Jos minulta kysytään tahtoisin nukahtaa yöunille äidin tai isän syliin tai viereen, mutta vanhmat ovat eri mieltä. Onhan se oma sänkykin ihan jees, vaikka vähän vastaan pistänkin. Saan kuitenkin nukkua osan yöstä vielä lähellä äitiä, sillä se ei jaksa unenpöppörössä minua takaisin sänkyyni syötön jälkeen siirtää. Päivisin nukun edelleen parhaiten vaunuissa, joko liikenteessä tai partsilla.

En ole vieläkään joutunut kärsimään lainkaan vatsavaivoista. Olen siitä onnellinen! Itken vain jos haluan huomiota, ruokaa tai apua nukahtamiseen. Olen aika tyytyväinen pikkuneiti. Osaan myös jo syödä pullosta - treenattiin isän kanssa ja meillä meni mukavasti! Köllin iltaisin aina hetken isän kainalossa ennen yöunille menoa.

Osaan jo kierähtää vatsaltani selälleen puolivahingossa ja lattialla ollessani osaan pitää hartioita ylhäällä. En malta odottaa, että pääsen liikkeelle!

Ihmiset sanovat, että muistutan kovasti vanhinta veljeäni vauvana. Vanhemmat ovat samaa mieltä. Minussa on kuulemma myös piirteitä äidistäni vauvana. Minua luullaan välillä pojaksi, mutta se ei minua tai äitiä haittaa. Me tiedetään, että kun saan tukkaa päähäni ja ripseni kasvavat ei sukupuolestani enää voi erehtyä. Minulle riittää, että veljeni kehuvat minua päivittäin maailman kauneimmaksi tytöksi.

Syksyisin terveisin,
Tehotyttö




keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Ennen kun minusta tuli äiti

Ennen kun minusta tuli äiti
Minulla oli lähes aina tahrattomat vaatteet.
Minulla oli rauhallisia puhelinkeskusteluja ystävien kanssa. 
En kantanut huolta siitä mihin aikaan menin nukkumaan.
Join kahvini lämpimänä ja milloin halusin.
Ennen kun minusta tuli äiti. 
En kompastunut legoihin ja pidätellyt samalla kirosanoja. 
En miettinyt ovatko kotini kulmat tai viherkasvit vaarallisia. 
En ollut koskaan kyynelihtinyt itkevä lapsi sylissä.
En ollut tuntenut itseäni niin tarpeelliseksi, mutta samalla riittämättömäski. 
Ennen kun minusta tuli äiti.
En ollut koskaan vienyt lasta jäähylle kymmeniä kertoja peräkkäin hiestä märkänä.
En ollut ollut pukenut kolmea lasta samaan aikaan ulkovaatteisiin itse vielä alusvaatteilla.
En ollut saanut päälleni sylkeä, pissaa, ulostetta tai oksennusta.
En ollut joutunut siivoamaan kotiani useita kertoja päivässä.
Ennen kun minusta tuli äiti.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä. 
En ollut koskaan pidellyt sylissäni nukkuvaa vauvaa vain koska en halunnut laskea häntä omaan sänkyynsä. 
En tiennyt kuinka hyvältä tuntuu syöttää nälkäistä vauvaa. 
En tiennyt miltä tuntuu kun lapsi tulee halaamaan sinua lujaa ilman selkeää syytä.
Ennen kun minusta tuli äiti.
Ei ollut kokenut sitä onnea kun sisarukset osoittavat toisilleen rakautta.
En tiennyt, että oman lapsi tuoksuu aina hyvältä.
En osannut kuvitella miltä tuntuu kun oma lapsi onnistuu jossain ensikertaa silmät loistaen.
En tiennyt miten kauniilta voi oman lapsen viaton laulu kuulostaa.
Ennen kun minusta tuli äiti.



maanantai 20. lokakuuta 2014

Thailohi a'la Pankkiiri

Ostettiin perjantaina lohta. Ajatuksena oli tehdä viikonlopun aikana perus uunilohta, mutta Pankkiiri sai eilen idean valmistaa siitä thaihenkisen setin. Ollaan tammikuussa matkaamassa Thaimaan Koh Lantalle, joten makumaailmaan onkin varmasti hyvä tutustua koko perheen voimin. Kalasta tuli todellakin jotain muuta kuin perus valkopippurilla ja sormisuolalla maustettua uunilohta - maut veivät suoraan Aasiaan. Valkosipulin voimakkuus, chilin potku ja savustetun seesamyljyn pähkinäisyys taitettuna limen kitreryydellä toimivat erinomaisesti yhteen. 

Tässä Pankkiirin ohje (3-4 hengelle) Thaikalan makuihin: 

- n.700 g lohta
- 2 valkosipulin kynttä
- 1 kokonainen punainen chili ilman siemeniä
- Tuoretta Thai-basilikaa
- Tuoretta korianteria
- Paahdettua seesamyljyä
- Juoksevaa hunajaa
- Kalakastiketta
- Limeä

- Basmatiriisiä
- Thaivihanneksia

Nosta lohi nahkapuoli alaspäin uunivuoalle. Hienonna valkosipuli, chili, korianteri ja thaibasilika ja sekoita ne seesamöljyyn ja hunajaan kulhossa. Levitä seos kalan päälle ja anna marinoitua jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Paista kalaa 200 asteessa noin 20 minuuttia. Kaada päälle kalakastiketta ja purista limeä. Keitä riisi kattilassa ja paista thaivihanneksia pannulla. Tarjoile kuivan valkoviinin tai oluen kera. 



sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Vauhtiviikko

Ja taas se olisi sunnuntain vuoro. Tapahtumarikas viikko on hujahtanut hetkessä. Syksy valmistuu talven tuloon. Viimeiset lehdet sinnittelee puissa. Pimeys yllättää joka kerta.


Tähän viikkoon on kuitenkin mahtunut lukuisia valopilkkuja, kuten lounas- ja leikkitreffejä, Tehotytön onnistunut lääkäritarkastus, joululahjojen hankintaa, brunssia ystäväperheen kanssa sekä Halloween bileet.


Eilen oltiin brunssilla Arabiarannan Dylanissa. Ravintola on varsin tilava, mutta kodiskas ravintola, jossa on monipuolinen ja runsas menu sekä leikkinurkka lapsille. Hinta oli 17,50 / aikuinen ja yli 4-vuotiaat lapset puoleen hintaan. Paikkaan kannattaa tehdä varsinkin isommalle porukalle pöytävaraus. Itse tein sen onnistueesti edellisenä iltana.


Olin eilen myös hyvän ystävän järjestämissä naamiaisissa Tapiolan Bada Bing - ravintolassa. Päätimme Pankkiirin kanssa, että menen tällä kertaa yksin, sillä Tehotytön pullosyömisestä ei ollut vielä varmuutta. Ei siis haluttu jättää harjoittelua esimerkiksi isovanhemmille kun varmuutta sen onnistumisesta ei ollut. Olin juhlissa kuutisen tuntia ja kaikki oli kotona mennyt loistavasti! Pullosta juominen oli menestys, mikä auttaa huomattavasti jatkoa. On helpottavaa tietää, että vauvan voi mahdollisesti jättää huoletta hoitoon. Halloween juhlissa oli tosi virkistävä tunnelma - aika moni oli panostanut pukeutumalla. Oli muun muassa Batmania, Kissanaista, Ihmenaista ja Zompieta. Itse esiinnyin lehmityttönä.


Tänään pojat kävivät aamulla uimassa ja illalla on viel fudistreenitkin. Välissä Pankkiiri valmistaa thaimaalaista ruokaa ja fiilistellään sadepäivänä tulevaa matkaa Thaimaaseen. Mukavaa sunnuntaita!

maanantai 13. lokakuuta 2014

Kun nimen hän sai

Tämä päivä, päivistä herkin,
sait nimen ja kasteen merkin. 
Viattomuutta täynnä olet lapsi vasta, 
voimme vaan koittaa estää sua hukkaan joutumasta. 
Olet niin hento, herkkä, 
ja meille siunaus pelkkä. 
Koko perhe pahuudet koittaa sulta estää, 
kummit, suku, ne suhteet kyllä kestää. 

 



perjantai 10. lokakuuta 2014

Sitä sun tätä

Tapahtunut tällä viikolla:

- Olen ottanut yhteen esikoisen kanssa ja kohdannut elämäni tähän saakka suurimpia kasvatuksellisia haasteita.
- Tutustunut eri kasvatusteoriohin ja asiantuntijoiden lausuntoihin liittyen edelliseen kohtaan.
- Suunnitellut tulevan sunnuntain kastejuhlan menun.
- Olen ollut Batmanin kanssa The Voice of Finlandin kuvauksissa.
- Kohdannut jännittäviä hetkiä Batmanin kanssa pimeässä syysmyrskyssä kun puhelimen akku on loppu eikä tuntemattoman puhelimella tilattua taksia näytä tulevan lainkaan.
- Laittanut herätyskellon herättämään ennen seitsemää, jotta voin tehdä onnistuneesti nettitilauksen Hullulta Päiviltä.
- Ostanut Hulluilta Päiviltä kolme joululahjaa.
- Olen lounastanut kotona vanhan ystävän kanssa, jota nykyään nään ihan liian vähän.
- Minua ja meidän kotia on kuvattu yhteen videoprojektiin.
- Ollut lääkärin jälkitarkastuksessa ja saanut terveen paperit.
- Leiponut maidottomia, munattomia ja gluteenittomia mokkapaloja sekä Ranskanpastillikeksejä.
- Käynyt koko perheen voimin Jumbon Hulluilla päivillä ostaen vain ostoslistan tavarat.
- Käynyt seurakuntamme kirkossa hakemassa tulevan sunnuntain kasteeseen tarpeellisia papereita.
- Seissyt lähes ainoana aikuisena sateisessa leikkipuistossa.

Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Pahempi toistaan

Olen pettynyt itseeni. Kuka meistä olikaan aikuinen? Taas aamulla "rauhallinen" aamu - eli aamu, jolloin mennään myöhemmin kuin normaalisti äidin kanssa päiväkotiin - oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. Tappeluhan siitä tuli.

Miten siinä pukemisessa tulee aina niin kiire? Vaikka sen aloittaisi puoli tuntia ennen lähtöä. Usea "Laita nyt ne ulkovaatteet" sai pian huutomerkin peräänsä ja hetken päästä kaksi poikalasta ja äiti huusivat toisilleen. Viisivuotias alkoi kiroilemaan, kolmevuotias läpsimään ja äiti suuttui niistä entisestään.

Matkalla päiväkotiin sovittiin ja halattiin. Monta kertaa. Mutta huono mielihän siitä jäi koko päiväksi kalvamaan. Miksi suutuin ja huusin? Kyse oli vain pukemisesta ja uloslähtemisestä. Nehän ovat vain lapsia ja odottavat mun olevan se rauhallinen ja järkevä, joka näyttää mallia. Ei vaan aina osaa. Ei vaan aina jaksa. Ei vaan aina tiedä paremmin.

lauantai 4. lokakuuta 2014

SataVarmat merirosvojuhlat

Varma järjestää joka vuosi työntekijöittensä lapsille ja lapsenlapsille tarkoitetut juhlat, jossa teema ja aktiviteetit vaihtelevat vuosittain. Mun äiti ilmoitti kolmatta kertaa peräkkäin meidät ja siskon lapset tapahtumaan. Tänä vuonna teemana oli meri ja merirosvot. Hyvin mieluisa aihe meidän pojille, jotka halusivat pukeutua aiheeseen liittyen.

Juhlissa oli merirosvoesitys, johon kuului taikatemppuja, hassuttelua ja vatsastapuhumista. Tapahtumassa suoritettiin myös erillaisia meriaiheisia rasteja, riehuttiin pumppulinnassa ja herkuteltiin pikkupurtavaa. Miekkailukoulu oikean merirosvon kanssa taisi olla pojista ehkä kaikista mieluisin juttu. Mitähän ensi vuonna?