sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Lomailu käy työstä

Pienten lasten vanhempina käsitys lomailusta on kääntynyt päälaelleen. Enää se ei tarkoita aamulla pitkään nukkumista, kaupunkimatkailuja, ystävien kanssa humppaamista ja milloin vaan urheilemista. Musta rehellisesti tuntuu, että viime kesän loma sekä nyt joululoma on monella tavalla rankkaa. Lapset siltä osin vaativassa iässä, että osaavat ottaa osansa. Rutiinit ovat lomalla hakusessa ja se näkyy lasten levottomuutena. Myös oma yksinoloaika on kortilla, koska töissä käydessä sitä riittää liikaakin. Lomaillessa odotukset mukavista vaivattomista hetkistä ja perheretkistä on myös väärinä oletusarvoina.

Onneksi osa lomailun eduista edelleen pitää. Pizza perjantai olusella tai punkulla höystettynä on mahdollista minä päivänä tahansa. Myös päikkärit voi halutessaan vetää. Herkkupäivä on joka päivä. Urheiluun meillä on myös Pankkiirin kanssa vuorot ja onhan meillä ihanan lähellä asuvia sukulaisia, joille pojat lykätä yhteisen salihetken ajaksi. Ja onhan se mukava todeta, että arki rules.






Uuden Vuoden menu

Nyt näyttää hyvälle. Olen voinut oksuyön jälkeen eilisestä aamusta lähtien normaalisti eikä kukaan muu perheestä ole vielä anakaan saman vaivan kourissa. Batman tosin kakkasi normaalia kakkaa kiireissään lattialle matkalla vessaan, mutta se oli vaan "läheltä piti tilanne". Suotakoon se kolmevuotiaalle viime yönä erinomaisesti onnistuneen unikoulutuloksenkin johdosta.

Ollaan pysymässä alkuperäisessä suunnitelmassa ja meille on huomenna tulossa muutama ystävä- ja sukulaisperhe. Nyyttäriperiaatteella olisi tarkoitus iltaa viettää. Tohdimme vasta tänään Pankkiirin kanssa kunnolla miettiä menuta, vaikka eilen isäntä jo hoitikin ostosreissun pääpiirteittäin. Menu tulee näyttämään kutakuinkin seuraavalta:

Alkupalapöytä:

- Mätileipäkupposet
- Lohituorejuustorullat
- Sweat chili jokirapuruisnapit
- Puikulaperunoita

Pääruoka:

- Valkosipulimarinoitu Paahtopaisti
- Punajuuri-vuohenjuusto-pinjansiemen gratiini
- Punaviinikastike

Jälkiruoka:

-Juustoja
- Hedelmiä
- Hilloja

Espresso, mustikkapiiras ja vanijajäätelö




lauantai 29. joulukuuta 2012

Unikoulua ja oksentelua

Batmanin unikoulua takana kaksi yötä. Edistys vielä vähäistä mun viime öisen oksentelun johdosta. Tiedä sitten rantautuiko meidän perheemme iloksi paljon liikkeellä ollut vatsatauti vai oliko kaupungilla eilen nauttimassani halloum hampparissa jotain vialla. Parhaillaan tunnustelen aamupuuron jälkeistä oloa. Myös matot varmuudeksi rullalla, jos lapset alkaa tykittää.

Kuitenkin Batman on ollut kaksi yötä poissa meidän sängystä. Ja lakko pitää. Iltaisin ollaan käyty asiaa ja tavotteita läpi suhteellisen yksimielisesti, mutta nukuttamiset ovat olleet huomattavasti normaalia hankalampia. Molemmilla kerroilla herkkäuninen Robin on herännyt, mikä vaikeuttaa operaatiotamme huomattavasti. Ekana yönä Batman heräsi myöhäiseen nukkumaanmenon johdosta vasta viiden aikaan yrittäen hiipiä väliimme. Ei onnannut, Pankkiiri palautti huutojen säestyksellä poikaa sänkyynsä arviolta tunnin ajan. Robin reppana tietty taas heräsi. Onneksi loman ansiosta oli mahdollista jatkaa aamu-unia yhdeksään saakka.

Viime yönä Batman itki yksinäisyyttään jo yhden jälkeen ja Pankkiiri siirtyi suosiolla nukkumaan lastenhuoneen vuodesohvalle. Tämähän on täysin unikoulun vastaista, mutta päätimme mun huonovointisuuden takia tehdä poikkeuksen.

Nyt päasiassa mielessä mahdollinen vatsatautikierros, mutta kaikkien mahdollisuuksiemme mukaan meidän huoneen ovi pysyy Batmanilta kiinni.

Ankeampien aiheiden jälkeen piristykseksi poikien eilistä musisointia videon muodossa.



torstai 27. joulukuuta 2012

Supernannylle tarvetta

Tiedättehän sen tv-sarjan Supernanny, jossa nutturapäinen jämptin oloinen täti käy pelastamassa uusavuttomia brittiperheitä? Ohjelman opit tuntuvat itsestään selviltä ja löydät itsesi nyökyttelemästä, että voi itku kuinka ajattelemattomia imbesillejä ne vanhemmat ovat kun antavat lastensa öykkäröidä ja hallita kotia. Sarjan tyypilliset huonokäytöksiset metelöivät kersat ovat syy siihen, miksi jotkut inhoavat lapsia tai vähintäänkin pelkäävät oman jälkikasvunsa tulevaisuutta. Sarjaa katsoessa löytää itsensä myös paheksuvansa kuinka vanhemmat eivät saa lähes kouluikäistä lastaan nukkumaan ajoissa ja viettämään yönsä omassa sängyssään.

Meidän perheessäkin kyseistä sarjaa seurataan ja jopa Batman ymmärtää, että ohjelman lapset ovat tuhmia. Ja vanhemmat laskoja tai tyhmiä. Me vanhemmat voimme saada sarjasta paremmuuden tunnetta kun löydämme tilanteista omia onnistumisiamme.

Olemme kuitenkin nykyään lähes ottamassa luuria käteen ja soittamassa tälle ihmeidentelijättärelle. Meidän meluaitassa ollaan nimittäin Batmanin suhteen ajoittaisessa pulassa niin suunnattomien julkisissa paikoissa tapahtuvien känkkäränkkäkohtauksien sekä yöllisen heräilyn ja meidän sänkyyn tunkemisen suhteen. Viime viikolla koko bussillinen sai todistaa kun Batman riehui kuin yöbussin deekut konsanaan. Nuoli raivareiden välissä muun muassa bussin kuraista lattiaa saadakseen mun huomion. Onneksi muuten kuskeilla on nykyään ne suojapleksit.

Tänään uimahallissa oli todella lähellä ettei valvojat joutuneet tulla väliin, kun olin joutua juoksemaan alasti allasalueelle karkaavan, raivotautisen huitojan perään. Luojan kiitos mulla oli tänään aikuisia apujoukoissa, muuten oltas vielläkin hallilla tappelemassa. Annan itselleni vähän pisteitä hämmentävän noloista tilanteista selviämisestä menettämättä totaalisesti hermojani, toimimalla suhteellisen johdonmukaisesti sekä pysymässä lähes järjissäni. Näistä ennennäkömättömistä raivareista ei vaan ota selvää. Olisi ihana löytää ratkaisu mikä ne laukaisee ja millä ne saadaan tilanteen päällä ollessa laukeamaan. Muulla kuin ajan kulumisella siis.

Toinen ja ehkä edellistä vaikeampi dilemma on toi yöheräily. Onhan se teoriassa kovin yksinkertaista. Tänään tulikin sitten se päätös, että Batmanin täydellinen porttikielto meidän sänkyyn astui voimaan. Edes aamulla sinne ei ole asiaa. Ja se pitää. Kunnes toisin pätetään. Raporttia projektin edistymisestä myöhemmin. Tai Super Nannyn yhteistietojen metsästyspyyntö.

Joulumme kuvina

Näin taas yksi joulu tuli ja meni. Osa minusta on huojentunut, sillä toivon ainakin Batmanin vaikeiden viikkojen johtuen osaksi edes joulun jännityksestä. Tänä vuonna joulumme oli siltä osin edellisistä poikkeava, että anopilla käynnissä olevan putkiremontin johdosta olimme jouluaattona poikien serkulla puurolounaalla ja joulupäivänä meillä. Jouluaaton ilta sekä Tapani vietettiin perinteisesti mun vanhemmilla Espoossa. Joulusta tuli napsittua yli neljäsataa (!) kuvaa, joista tosin noin puolet meni ensimmäisellä tarkistuskierroksella roskakoriin. Tässä joulumme tiivistettynä kuvien muodossa.







 

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Koti joulukunnossa

Joulu- eli normaali viikkosiivous suoritettu. Lapset ja Pankkiiri värjöttelivät mun siivotessa ulkona todella hyytävässä säässä. Musta mä sain paremman arvan kun mietittiin miten päin tää menis. Pankkiiri on nyt hiihtämässä ja me lähdetään pian Batmanin kanssa ekaa kertaa elokuviin. Tarjolla olisi Niko2 - Lentäjäveljekset. Saas nähdä, onko liian jännä. Tule joulu kultainen.







lauantai 22. joulukuuta 2012

Korttikiitollisuus

Oi että. Kyllä ne alkuperäiset postissa lähetettävät kortit toimii edelleen. Kiitos kaikille meitä muistaneille!


Jouluruuhkassa

Tänään tehtiin kunnon urakka. Rynnittiin muutaman muun suomalaisen kanssa koko perheen voimin Selloon ostamaan kaikki joulupyhien ruoat ja juomat. Myös muutama viimeinen lahjahankinta ja Batmanille uusi istuin autoon tuli hankittua. Yhteensä reissuun meni kolmisen tuntia ja muutama kahiseva euron seteli. Paikalla oli itse joulupukki ja sekös poikia ihmetytti. Käsipäivätkin vaihdettiin.

Ulkona on tänään aika pureva pakkanen, joten ulkoilu ei oikein houkuttele. Muutenkin koko päivä menee tänään kauppareissuun ja jouluvalmisteluihin. Porkkana-luumukakku tuli jo uunista ja odottaa joulupäivää parvekkeella. Pojat nukkuu päikkäreitä vieläkin, vaikka kello näyttää neljää. Niin myöhäiseksi heidän uniaika tänään venyi kun kaupoilla tuli notkuttua. Nyt kai pakko jo herätellä niitä syömään, jotta illallakin uni jossain vaiheessa maistuu. Mahtavaa, että jouluun on enää kaksi yötä!

Herra joulupukki kummastutti
Korvapuustin voimalla kauppareissu jaksettiin hienosti läpi