tiistai 31. maaliskuuta 2015

Gluteenittomat suklaa-kookoskeksit

Gluteeniton ja maidoton dieetti on nykyään trendikästä. Niin sanottu Paleo- eli kivikautinen ruokavalio kasvattaa suosiotaan ja se koetaan terveelliseksi sekä laiduttavaksi. Mutta myös oikeasti gluteenista ja varsinkin maidosta vatsa- ja iho-oireita saavia on paljon. Niitä löytyy meidänkin lähipiiristä. Näin ollen päätin leipoa tuleviin Robinin 4 -vuotisjuhliin gluteennittomia ja maidottomia keksejä. Makuna tumma (70%) suklaa ja kookos. Sovelsin oman reseptin ja kekseistä tuli ihan ok sekän maulta, että koostumukseltaan. Vähän löysähköjä, mutta pinta oli rapea ja maukas. Ohje meni jota kuinkin näin. 

1,5 dl gluteenitonta jauhoseosta 
2 dl kaurahiutaleita
60 g sokeria
60 g fariinisokeria
140 g margariinia huoneenlämpöisenä
1 dl Alpro kookosjuoma
2 tl vaniljauutetta
2 tl leivinjauhetta
75 g tummaa suklaarouhetta
1 dl kookoshiutaleita

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Leivinpaperoi kaksi peltiä. Mittaa kaikki ainekset sekaisin. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Pyörittele käsin parin sentin palleroita tai nosta nokareita lusikalla pellille. Paista 175 asteessa 10-20 minuuttia tai kunnes keksit ovat kypsiä. Anna jäähtyä pellillä. 


maanantai 30. maaliskuuta 2015

Pieniä ihmeitä

Ihmeiden aika ei ole ohi. Tässä muutamia viikonlopun arki-ihmeitä.

Ihme, ettei Robinille käynyt eilen pahemmin. Jo kolmas todennäköisesti naamaan loppuiäksi jäävä arpi on nyt tosiasia. Pojat heittelivät leluilla toisiaan pihalla ja Robin sai pahan osuman otsaansa. Verta valuva vekki, verinen pipo ja koko perheen vallannut pieni paniikki. Vuoto kuitenkin tyrehtyi, mutta henkiset traumat ovat pysyviä. Nykyään sitä aika usein toivoo vaan, ettei ne tappaisi toisiaan. On se niiden meno vaan niin rajua.

Batmanilta irtosi sunnuntaina toinen maitohammas. Ikävä kyllä se hävisi aamupalapöydässä, mutta päättelimme hammaskeijun käyneen nappaamassa sen. Arvelumme osoittautui oikeaksi kun tänään aamulla tyynyn alle oli ilmestynyt vitosen seteli.

Skippasin Hullut Päivät kokonaan. Ekaa kertaa ikinä en edes avannut kotiin postitettua esitettä saatikka käynyt nettikaupassa tai kivijalassa. Se, jos jokin on ihme.

Usein viikonloppu, jolloin ei tehdä juuri mitään tarkoittaa kaaosta ja hullun myllyä. Tällä kertaa niin ei ollut. Vaikkei juurikaan kummia puuhattu, oli meillä ihan mukavaa kotosalla ja lähipiirissä. Pojat jopa ajoittain leikkivät yhdessä (ja sovussa).

Mukavaa pääsiäisviikkoa!






sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Virpomassa

Palmusunnuntai. Jotkut pitävät valot poissa ja ovat aavamatta ovea koko päivänä koska ovat unohtaneet hommata namut virpojille. Toiset taas pukeutuvat innolla pitkään suunnittelemiin pääsiäisaiheisiin asuihinsa ja ovat heti aamusta lähtövalmiina heiluttamaan vistojaan naapuristoon. 

Meidän perhe ei kuulunut kumpaankaan kategoriaan. Me herättiin koko juttuun vasta lauantai-iltana. Mutta eihän virpomiseen paljon tarvita. Vähän huivia päähään ja pisamia naamaan. Ja kotona oli kuitenkin valmiina pajunoksia, joten ei tarvinnut metsään lähteä niitä etimään. Koristelu jäi tänävuonna tosin aika simppeliksi. Molemmat pojat olivat tällä kertaa noitia. Toinen perinteisempi ja toisella rockhenkistä twistiä asussaan. Meikki oli Batmanille myös kova juttu, kuten aina. Pojat kävivät jo mummillaan ja naapurissa suorittamassa loitsunsa. Kivaa palmusunnuntaita kaikille!


perjantai 27. maaliskuuta 2015

Kaksi puolta

Varastin härskisti Valeäidiltä idean ristiriitaiseen postaukseen. Usein asioilla kun tuppaa olemaan kaksi puolta. 

Haluaisin että aika pysähtyy ja voisin olla kotona vielä pitkään. Lapset voisivat myös olla kasvamatta. Ja itse vanhenematta. Välillä en malta odottaa, että pääsisin taas työelämään toteuttamaan toista puolta itsestäni. 

Ihanalta tuoksuva kevät ja käsittämättömän valoisat alkuillat. Kamalan likainen koti, takatalvi, katu- ja siitepöly, koiranpaskat sekä sotkuiset kura- ja välikausivaatteet. 

Miten inspiroivaa päästä taas suunnittelemaan ja tekemään tällä kertaa eläinaiheista kakkua keskimmäisen viikon päästä häämöttäviin synttärijuhliin. Vai saisikohan jostain valmiina "jännittävillä eläimillä" koristellun täytekakun? 

Hyvä ja energinen olo edelleen kevennetystä ruokavaliosta. Mutta kaiken lihan voisin korvata vaikka keskimmäisen mulle joka päivä hiekkalaatikolla tarjoamalla "suklaakakulla, jonka sisällä on voita ja hilloa". 

Haluaisin suorittaa vauvalle mahdollisimman pian unikoulun, jossa se oppisi nukkumaan ilman syöttöjä omassa sängyssä kaiket yönsä (toivoa saattaa). Toisaalta haluaisin, että se söisi rintaa ja nukkuisin meidän sängyssä kunnes se pääsee ripille. 




maanantai 23. maaliskuuta 2015

7 kk

Täytän tänään seitsemän kuukautta. Viimeisen kuukauden aikana olen sairastellut aika paljon. Sain pari eri jäkkitautia sitkeästä rs-virukseksesta. Söin muutaman antibioottikuurin ja ruoka ei maistunut moneen viikkoon. Tästä johtuen pituuskasvussani on ollut pieni pysähdys. Pääsen varmasti pian taas kasvun makuun, sillä syön nyt ihan hyvin soseita ja maitoa. Syön soteita/puuroa viisi kerta päivässä ja juon maitoa yhtä monta kertaa. Tällä hetkellä käytän koon 68-74 vaatteita.

Olen reipas, todella iloinen ja rakastan ihmisten huomiota. Hymyilen kaikille mielelläni, ainakin äidin turvallisesta sylistä. Vierastan joskus muita ihmisiä, kuuluuhan se piirre tähän ikään.

Tykkään jumpata lattialla konttausasennossa. Liikun kierimällä ja peruuttamalla. Turhaannun joskus kun en pääse vielä kunnolla eteenpäin. Pääsen kuitenkin puolivahingossa liikkumaan huoneesta toiseen.

Sairastelun jälkeen minulla oli todella hyvä unijakso,  jolloin en kaivannut öisin enää ruokaa. Heräsin parhaina öinäkin vain kerran tai pari. Tykkään herätä hyvin nukutun yön jälkeen aika aikasin - joskus kuuden aikaan. Nukun vielä kolmet lyhyet päiväunet päivän aikana. parhaiten nukun partsilla liikkumattomissa vaunuissa.

Kevätterveisin,
Tehotyttö


lauantai 21. maaliskuuta 2015

Laivalla

Oltiin minilomalla Tukholmassa mun siskon perheen kanssa. Uudistuneella Silja Simphonylla oli laajempi ja entistä parempi leikkialue, jossa mm. kiipeilyseinä, legopaikka, pleikkariluola ja tietysti pari pallomerta. Luonnollisesti lapset viihtyivät leikkipaikalla. Söimme taas kaikki ruokailumme samassa, hyväksi havaitussa italialaisessa ravintolassa, joka on tullut Maximen tilalle.

Tukholmaan oli harmiksemme luvattu takatalvea upean alkukevään jälkeen juuri perjantaiksi. Kävelimme silti pilvisessä säässä ja pienessä räntäsateessa edes takaisin Junibackenille. Näimme matkalla auringonpimennyksen. Syötiin myös lounas Junibackenin hauskasti sisustetussa ravintolassa. Ihan hauska, vaikkakin ylihinnoiteltu paikka.

Reissu oli ihan kiva piriste arkeen, vaikka paluumatkalla Batman sairastui korvatulehdukseen. Toinen yö meni siis hänen kohdallaan kuumeillessa ja kipuillessa. Nyt on kuitenkin antibiootit kotona ja poika hieman pirteämpänä. Onneksi viikonloppua ja toipumisaikaa on vielä jäljellä.


sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Oi kevät

Tällä viikolla on tuntunut aidosti kevättä ilmassa. Aurinko on paistanut joka päivä ja katuja on siivottu talven liosta ja hiekasta. Kieltämättä mukavaa, mutta kevätauringossa on haittapuolensa; katupöly, tahraiset ikkunat, likaläikät keittiön kaapeissa ja ainainen huono omatunto ulkoilemattomuudesta. Myös kevätväsymystä on havaittavissa. Mutta se johtuu varmasti Tehotytön levottomista aamuöistä. Tyttö on kuitenkin ollut vihdoin (KOPKOP) terveenä toisen antibioottikuurinsa jälkeen. Muutenkin olemme koko perhe suhteellisen terveinä. Torstaina lähdetäänkin siskon perheen kanssa laivalla keväiseen Tukholmaan. Ei siis valittamista. Ei kun kohti uutta viikkoa!

Ps. Kuvissa näkyy Köpiksesta tuomani HAY:n keltainen tarjoiluastia.
Pps. Kuvien jo kissoilla olevat pajunoksat kävin leikkaamassa tällä viikolla




maanantai 9. maaliskuuta 2015

Irtiotto

Kaksi päivää ja yksi yö. Kahdeksan daamia, sisustusliikkeitä, brunssia, skumppaa, kahvittelua, kävelyä, hyvää ruokaa ja parasta seuraa. Tältä kuulostaa meidän ystäväporukan naisten viikonlopun irtiotto Kööpenhaminassa. Ihan mahtavaa. On ne ystävät vaan korvaamattomia. Taas jaksaa arkea uudella puhdilla.

Ps. Pahoittelen rakeisia kännykuvia (osa ystävän ottamia), en jaksanut roudaa järkkäriä mukana.