Kohtalon ilkeää ivaa. Juuri kun edessä on jännittävä viikonloppu koko perheellä omilla tahoillaan (Tallinna, Tukholma, Vierumäki) niin perjantaiaamu alkaa sillä, että Batman valittaa ja pitelee korvaansa. Kipu yltyy niin, että itkun jälkeen tulee oksennus. Päivän hauskat suunnitelmat kaupungilla peruuntuu ja tilalle tulee Dextra- reissu. Batman itkee sydäntäsärkevästi koko lääkärireissun ja apteekissa pitää mennä ulos haukkomaan raitista ilmaa kun alkaa taas kivun tuska oksettamaan. Lääkettä naamaan ja kotiin lepäämään. Ruoka ei kivuissa luonnollisesti auta, mutta antibiootti onneksi maistuu.
Lääkäri antoi kuitenkin luvan Vierumäen reissuun ja jopa mahdollisesti siellä uimiseen. Tämä edellyyttää tietysti, että lääke auttaa kunnolla ja pian. Jäämme seuraamaan tilannetta. Pahimmillaan mielessä oli, et jos sillä on sekä korvatulehdus, että oksutauti. Toivottavasti ei!
perjantai 23. marraskuuta 2012
torstai 22. marraskuuta 2012
Tekniikkaa, vauvapölyä ja parvekevaloja
Pidin tänään töissä teknisen koulutussession meidän tärkeille
yhteistyökumppaneille, bloggareille. Kaiken kaikkiaan muuten onnistunut
tilaisuus, mutta tietysti juuri TEKNISEN koulutuksen alkuun tulee TEKNISIÄ
ongelmia. Tyypillistä kohtalon ivaa. Netti sekä järjestelmä hiukan tökki.
Onneksi se ei meidän rentoa porukkaa haitannut ja homma saatiin rullaamaan
hurtilla huumorilla ja käytännön toimenpiteillä.
Yksi kohokota
tilaisuudessa oli kun oman osuuteni jälkeen sain pitää kuusiviikkoista vauvaa
sylissä mammabloggarin keskittyessä koulutukseen. Sain pienen rauhoittumaan ja jopa torkahtamaan
syliini. Voi että sitä palleroa. Koko
loppupäivän tuoksuin vauvalle. Toivottavasti hän ei tuoksunut minun hajuvedelle. Työkaverit
kysyivätkin vauvakuumeesta ja totesin, että ainahan sellainen iskee
HETKELLISESTI kun saa noin suloista otusta pidellä. Se on onneksi lyhyt mielenhäiriö ja realismi
iskee viimeistään kotona iltakänkkiksien aikaan.
Hain myös kasan tonttujen lähettämiä paketteja postista. Näiden mukana oli uudet jouluvalot, jotka nyt tunnelmoittavat partsiamme. Hyvä päivä ja
huomenna vapaapäivä! Päiväkodissa on koulutuspäivä, joten otin päivän vapaaksi
töistä. Ajatuksena mennä eläinmuseoon ystäväperheen kanssa ja pakkailla iltapäivällä viikonlopun reissulle.
Saako jo hehkuttaa?
Joulufiilistely
saa luvalla pian alkaa kun ensi viikolla siirrytään joulukuuhun. Olen
aika jouluhullu ja musta juuri parasta on se joulun odottaminen ja kaikkeen
valmistautuminen. Ymmärrän ihmisiä, jotka eivät pidä kovin joulusta. En mäkään pitäisi, jos rynnisin paniikissa
aina joulunalusviikolla ruuhkaisiin kauppoihin suunnittelematta päättömänä
hankkimaan kaikki jouluhankinnat. Tämän
jälkeen paketoisin lahjoja hiki otsalla kiroillen joulu aaton aattona. Ei, ei
näin.
Kun lahjat on
hankittu (tai ainakin suunniteltu) joulukuun alkuun mennessä, voi rauhassa aloittaa lahjojen
paketoinnin osissa. Muutama lahja silloin tällöin ja uudestaan kun inspis iskee. Sama
joulukorttien kanssa (pitääkin napsia pian perinteisiä joulukorttikuvia
lapsista). Ne pitää suunnitella, teettää ja lähettää ajoissa. Näin
joulunalusviikolla voi vaan rauhoittua ja alkaa meditoimaan itseään joulun
rauhaisaan mielentilaan. Joulutarjoiluhinkin pääsen tänä vuonna kunnolla
osallistumaan, sillä vietämme joulupäivää ekaa kertaa ikinä meillä. Onneksi
joulun herkut saa suurimman osaan suht. valmiina tai ne voidaan valmistaa hyvissä ajoin etukäteen.
Joulukoristeihin liittyen, meidän
parvekevalot hajosivat ja uudet odottaa postissa. Pitää tänään noutaa ne ja
samalla lukuista muut paketit joulupukilta. Joulukoristeet, tai ne muutamat, jotka
tahdon esille laittaa, asetetaan vasta joulukuun alussa. Kuusi tulee tupaan luonnollisesti
vasta joulunalusviikolla. Tässä fiilistelyjä viime joulun tunnelmista.
| Viime vuoden joulukorttikuva |
| Meidän perheen eka joulukuusi |
| Mitkäs tontut ne tässä makoilee? |
| Perhettä kolmessa sukupolvessa (yksi polvi puuttuu) |
| Jouluaaton kattaus |
| Serkukset tonttuilee |
| Joulupukki jännitti |
| Paras hetki Batmanille oli kun sai ekan Buzz Lightyear- nukkensa |
| Tunnelmaa jouluaattona |
Tunnisteet:
joulu,
Juhlat,
kattaukset,
perhe
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Naamat
Monissa blogeissa on käynnissä nyt hyvin mielenkiintoista keskustelua siitä, miten ihmisten ja varsinkin naisbloggarien pitäisi joidenkin mielestä olla läskittömiä ja näyttää aina postauskuvissaan virheettömiltä. Tästä kaimani postauksesta kaikki lähti. Itse löysin haasteen yhdestä seuraamastani blogista, Nooran Kemikaalicoctailista. Postauksen jälkeen olen törmännyt useissa blogeissa päivittäin alastomiin naamoihin. Todella virkistävää, pakko myöntää!
Pakkohan sitä oli haastaa itsenä ja räpsästä vastaava otos omasta naamasta ilman meikin ripettä. Ajatuksin pelotti ja pakko myöntää, että ihan eka otos ei kelvannut. Halusin laittaa vertailuksi normaalia runsaammalla meikillä varustetun version naamastani. Kävinhän mä tänään kampaajallakin.
Pakkohan sitä oli haastaa itsenä ja räpsästä vastaava otos omasta naamasta ilman meikin ripettä. Ajatuksin pelotti ja pakko myöntää, että ihan eka otos ei kelvannut. Halusin laittaa vertailuksi normaalia runsaammalla meikillä varustetun version naamastani. Kävinhän mä tänään kampaajallakin.
Kello-onnettomuus
Mulla kävi harmillinen tapaus. Sain viime jouluna lahjaksi aivan ihanan GUESS.:n rannekellon. Mulla on aina ollut tosi paha nikkeliallergia. En voi käyttää mitään muuta kun kulta- tai hopeakoruja ja niistäkin voi joskus iho oireilla, jos ne on vaan hopeoitu eikä täyttä hopeaa. Vaikka tämän lahjakellon piti olla nikkelivapaa, alkoi ihoni oireilla noin vuoden käyttämisen jälkeen. Kellon pinta oli varmaan sen verran kulunut. Koitin monta kertaa väkisin pitää kelloa, mutta ranteeseen tuli polttavaa ihottumaa lyhyenkin käyttöajan jälkeen.
Päätin luovuttaa ja lopettaa ihoni kiusaamisen. Näin ollen päätin myydä tuotteen Huutonetissä ja ostaa itselleni sillä rahalla uuden, nahkaremmisenkellon. Ihan vaan varmuudeksi nahkaisen, jotta riski allergiaoireisiin olisi pienempi. Katselin vaihtoehtoja Keskisen Kellosta* . Oli vaikea löytää sopivia sillä tarjolla on paljon enemmän metallisia vaihtoehtoja. Löysin kuitenkin muutaman sopivan edullisen ja nahkaremmisen kaunottaren. Gant:lla oli kolme varteenotettavaa vaihtoehtoa: Bringhton*, Cape May* jaUnion* . DKNY:llä oli aika söpö ja edullinen vaihtoehto*. Mikä teistä olisi mulle sopivin?
Noista joku voisi pian löytää paikkansa mun ranteesta. Odotan kuitenkin ensin, että saan vanhan myytyä, ennen kun tilaan uuden itselleni.
(Postaus sisältää yhteistyölinkkejä, jotka on merkitty * merkillä)
(Postaus sisältää yhteistyölinkkejä, jotka on merkitty * merkillä)
Tunnisteet:
Tyyli
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)