Hienoa juhlaa pukkaa

Saimme kutsun ystävän väitöskaronkkaan, joka on syyskuussa. En ole koskaan ollut vastaavassa juhlatilaisuudessa. Pukukoodina on "juhlapuku", eli kokopitkä juhlaleninki, jossa on yleensä melko avonainen yläosa ja joka tavallisesti jättää käsivarret paljaiksi (Vikipedia). Akateemisen promootion lisäksi juhlapukua pidetään muun muassa isenäisyyspäivän juhlassa. Miesten tulee pukeutua frakkiin.

Mulla ei ole koskaan ollut kokopitkää juhlapukua, koska sellaiseen ei yksinkertaisesti ole koskaan ollut tarvetta. Nyt on siis korkea aika hankkia kaappiin iltapuku.

Katsoin Nellyn*  kokopitkät mustat mekot läpi ja tarjontaa riitti! Valitsin suosikit, joista jokainen maksaa alle sata euroa.

Väri mekossa tulee hyvin todennäköisesti olemaan monikäyttöinen ja klassinen musta. Mekon malli onkin sitten vaikeampi päätös. Eniten olen tottunut käyttämään tuubi- tai halterneckmallisia, mutta klassinen kotelomekkoyläosakin (kuvista vasemman puoleisin*) on todella kaunis. Kuvasarjan toinen*olisi varmaan mulle kaikista omimman tuntuinen, mutta ehkä jopa vähän tylsä? Mun suosikki noista mekoista kuvien perusteella on ehkä toi kolmas* vasemmalta sen kauniin etumuskirjailun (hehe, mikä sana) ja selästä kauniin leikkauksen takia. Se, miltä se mun päällä näyttää on sitten ihan eri asia. Oikean puoleisimmassa* mekossa on musta kaunis leikkaus edessä ja juhlavat yksityiskohdat olkapäissä, mutta selästä se ei ole välttämättä imarteleva. Pitää valita noista muutama, tilata ja sovittaa ne ja palauttaa tarpeettomat. 

Mikä teistä olisi paras valinta? 

(Postaus sis. yhteistyölinkkejä, jotka on merkitty *merkillä)

Aikuisuuden merkit

Olen kirjoittanut tästä aiheesta ennekin, en kuitenkaan myönnä, että olisi ikäkriisiä päällä. Mutta radiosta tuli aiheeseen liittyvää settiä tässä joku viikko ja sai mut miettimään taas konkreettisia esimerkkejä ikääntymisestä. Ja nyt ei puhuta naururypyistä tai gravitaatiosta.

Mistä tietää olevansa aikuinen?

1. Ystävillä ja tutuilla on kivoja koteja, jotka on sisustettu ajatuksella ja design huonekaluilla.

2. Alkaa säilöä (mustikoita meni juuri 5 kg pakkaseen).

3. Samaistuu kokoperheen elokuvissa aikuisiin rooleihin, ei päähenkilönä esiintyvään lapseen. (Esim. yksin kotona leffat.)

4. Huonosti käyttäytyvät nuoret (ja "nuoret" ei enää ole teinit, vaan myös parikybäset) ärsyttää.

5. Ei ahdistu mökkeilystä kahden päivän jälkeen. Eikä välttämättä edes kahden viikon jälkeen.

6. Olut pitää nauttia pullosta tai lasissa. Ja kylmänä. Tölkistä nautittuna se kelpaa korkeintaan mökkisaunan kuistilla. 

7. Tyttöystävien kanssa ei jauheta enää kesäkiloista. Tai ainakaan siitä miten niistä pääsee eroon. Ennemminkin siitä, että mitä uutta vaatetta hommaisi, joilla kilot peittää.

8. Maustevalikoimiin kuuluu muutakin kun suola ja mustapippuri.

 
9. Salitreenin jälkeinen lihaskipu ei ole ainoastaan päivän kestävää, se voi kestää lähes viikon.

10. Aviomies alkaa harmaantua. Syynä on kuulemma vaimo ja lapset.

Arkiruokareseptit osa 2

Kinkkukiusaus

- Iso sipuli
- 5 isoa perunaa
- 2 pussia savukinkkukuutioita
- Valio ruokakerma kolme sipulia
- Mustapippuria
- Suolaa

Kuutio sipuli ja leikkaa perunat ohuiksi suikaleiksi.  Sekoita kaikki ainekset uunivuokaan ja mausta. Paista uunissa 200 astetta, n.45 min, kunnes perunat ovat kypsät.

Lihapullat ja pastatyynyt

- 800 g jauhelihaa
- Sipulikeittopussi
- Kermaviili

- Pastatyynyjä / Tortellineja
- Tomaattikastiketta
- Tuoretta basilicaa (jos on)

Sekoita taikinan ainekset hyvin yhteen, pyörittele pullat ja paista 200 asteessa n.10-15 min.
Keitä pastatyynyt ja poista vesi. Sekoita tomaattikastikkeeseen, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää tuoretta basilicaa, jos löytyy.

Paloja olkkarista

Bongasin Talo Pihkalasta hauskan postausidean. Ideana on etsiä omasta kodista sellaisia kuvakulmia, jotka miellyttävät omaa silmää eniten. Kaivoin blogissa jo aikaisemmin julkaisemista kuvista mun suosikit ja tässä tulee olohuoneen lemppari kuvakulmat. Voi olla, että lisään myöhemmin samalla aiheella kuvia muista huoneista.

Batmanin pehmeä puoli

"Mitä jos mä ikävöin aina vaan teitä? Mitä jos mulla ei olekaan enää koskaan kivaa päiväkodissa?"

Deja vu. Päiväkotiin jäi jo toista päivää ikkunassa lohduttomasti itkevä, perään huuteleva nelivuotias. Eilen illalla poika itkeskeli kotona ja kävimme useaan kertaan keskustelun siitä, miksi loma ei voi jatkoa loputtomiin. Sama kuvio kesti viime syksynä useita viikkoja.

Koko vauvaikänsä vierastaneella Batmanilla on ollut aina vaikeuksia sopeutua eri päivähoitopaikkoihin. Jopa mummille jääminen reilun vuoden iässä, mun ekaa kertaa töihin palatessa sai aikaan yöllisiä kauhukohtauksia. Sen jälkeen ryhmäperhepäiväkotiin, kerhoon ja nykyiseen päiväkotiin sopeutuminen on ollut ajoittain vaikeaa.

Mulla on sellanen käsitys, että useimmat tuon ikäiset kaipaavat kesäloman aikana ikätovereitaan ja heistä tarhaan palaaminen kesälomien jälkeen on toivottua. Joskus toivoisin, että Batman olisi samanlainen, mutta toisaalta tämä vanhempiaan vahvasti ikävöivä, herkkä poika on aivan ihana. Ja tämä kaikki pitää ottaa kohteliaisuutena - ainakin poika viihtyy vanhempiensa seurassa (en väitä, ettei muut lapset niin tekisi). 

Toivon silti meidän kaikkien kannalta, että päiväkoti alkaa pian taas maistua viime talviseen malliin.

Kesäpäivä Pihlajasaaressa

Mikäs sen parempi tapa viettää helteistä kesälauantaita kun lähteä täyden piknikkorin kera saareen eväsretkelle ystäväperheen kanssa. Oli kyllä muutama muukin saanut saman idean. Mutta koska oltiin aikaisia lintuja, vallattiin rannan tuntumasta, leikkipaikan vierestä pöytäryhmä, johon oli hyvä levittää lounastarvikkeet. Tarjolla oli mm. kanaa, lihapullia, itsetekemää kirkasta perunasalaattia, pizzapaloja, viinirypäleitä, suolapähkinöitä, vesimeloonia, kahvia ja kuohuvaa. Aurinkoa, hyvää seuraa ja täydet vatsat. Voi suositella. Mukaan ei tällä kertaa mahtunut järkkäriä, vaan kuvat on napsittu iPhonella.

Arkiruokareseptit osa 1

Multa pyydettiin reseptejä meidän arkiruokalistan ruokalajeista. Tiputtelen niitä tänne tasaisesti sitä mukaan kun niitä olemme tehneet. En lupaa jokaikistä laittaa, sillä kaikki osaa varmaan paistaa kalapuikkoja ja tehdä perunamuussia. Monet näistä ovat mun itse kehittelemiä, osa jostain bongattuja reseptejä, joita olen muokannut omaksi.

Kasvisosekeitto pekonilla

- Puolikas bataatti
- Purjo
- 3 porkkanaa
- 3 isoa perunaa
- Puolikas koskenlaskija voimakas paketti
- Puolikas chili ilman siemeniä.
- Kanaliemikuutio
- Pekonipaketti
- Suolaa, jos tarvetta

Paista purjo öljyssä ja lisää vettä n.0,8 dl. Lisää pilkotut vihannekset (porkkanat kannattaa olla pilkottu pienemmäksi kuin muut, koska se vie hieman enemmän kypsymisaikaa) ja kanaliemikuutio veteen. Anna kiehua kunnes vihannekset ovat kypsyneet. Lisää koskenlaskijaa paloina ja sekoita. Lisää pieneksi leikatut chilit. Soseuta keitto sauvasekoittimella.

Aseta keiton kiehumisen aikana pekonit pellille ja paista niitä n. 5 min. 250 asteisessa uunissa. Leikkaa paloiksi ja tarjoile keiton päällä.

Sienirisotto ja kanafileet

- Nokare voita ja loraus oliiviöljyä
- n.2 dl risottoriisiä
- vettä/ valkoviiniä
- Kanaliemikuutio
- Kuivattuja tai tuoreita sieniä
- Puolikas punasipuli
- 1 dl parmesan raastetta
- Kanafileitä

Kuumenna voi ja öljy korkealaitaisessa pannussa. Paahda ihan hetki riisejä seoksessa. Lisää vettä pikkuhiljaa, korvaa halutessasi osa vedestä valkoviinillä. Valkoviini tulee laittaa alkuvaiheessa, jotta alkoholi ehtii haihtua pois. Lisää alkuvaiheessa kanaliemikuutio (voi olla myös kasvis) ja pieneksi pilkottu punasipuli. Hämmennä koko ajan ja lisää nestettä vähän kerrallaan aina kun seos alkaa olla kuivempi. Älä anna palaa pohjaan. Lisää loppuvaiheessa sieniä ja parmesania. Kypsymisessä kestää n. 20 min. Jätä risotto kosteaksi ja tarjoile keittoastiassa.

Paista kanafileet pannulla, mausta suolalla ja mustapippurilla ja tarjoile risoton kanssa.

Nauti!