Multitaskaaja vai keskittymishäiriöinen?

Oon aina ollut multitaskaaja. Eli keskittymishäiriöinen, joka tekee kolmesta viiteen eri projektia samaan aikaan. Teen samaa niin kotiolosuhteissa pyörimällä vaatteiden lajittelun, huonekalujen siirtämisen ja siivoamisen välillä kun työpisteelläni keskeneräisten meilejen ja excelien lomassa. Voisihan tämän nähdä taitonakin, mutta mulle piirre on se asia, jonka työhaastattelussa ilmoitan heikkoudekseni. Ilmiö on ilmeisesti monelle naisille yleinen diagnosoimaton ja parantumaton oireyhtymä. Mun versiossa ei tosin näin käyttäytyäkseen tarvitse olla Valeäidin tapaan tylsistynyt. Tämä moodi kääntyy nimittäin joka aamu päälle ja se pysyy siihen asti kun tyyny saa korvan päälleen. Ellen ole todella sairas.

Oon aina ollut kateellinen Pankkiirille siitä, että se osaa ottaa aikansa. Se voi varsin hyvällä omallatunnolla mennä ruoanlaittamisen ja sen nauttimisen jälkeen sohvalle iPadin kanssa ruokalevolle. Mun oireyhtymä taas vaatii mua siivoamaan sotkut samantien tai poikkeustilanteessa puolen tunnin sisällä. Sehän on aivan järjesvastaista! Kaikki pitää tehdä metodilla kaikki, tänne ja heti. Pitäisikö harkita terapiaa asian tiimoilta.

Eilen tapahtui hyvä esimerkkitilanne. Pankkiiri oli kavereiden kanssa tuopposella. Inspiroiduin leipomisen, pakon sanoman imuroinnin (Robin rikkoi lasin ja keittiö peittyi siruista) ja lastenhoidon lomassa sovittelemaan keittiön tasojen esineitä uuteen uskoon. Tietysti siinä välissä laitettiin eteisen kalusteet uuteen järjestykseen, valittiin lapsille seuraavan päivän vaatteet ja valmistettiin ja syötiin päivällinen. Plussana tästä kaikesta oli, että lapset olivat varsin tyytyväisiä ja kilttejä kun koko ajan oli jotain tapahtumaa, jota seurata tai johon osallistua.

Toinen positiivinen puoli on, että sain paljon aikaan. Viikonlopun tarjoiluista suurin osa odottaa parvekkeella ja kotona oli illan päätteeksi varsin siistiä. Sain myös piristykseksi keittiöön uutta ilmettä. Ollaan nimittäin kerätty jostain syystä pitkään viinipullon korkkeja. Pankkiiri on haaveillut, että laitetaan ne joskus esille. Mielessä on ollut läpinäkyvä astia, jonne korkit voisi asetella. Löysin hyllystämme käytämättömän tähän tarkoitukseen aika osuvan dekantterin. Ainakin toistaiseksi toi on meistä ihan hauska.