maanantai 6. toukokuuta 2013

Ei mennyt niin kuin old Traffordilla

Valmistautuminen:
Roolien ja kuvioden suunnittelua, pelipaidat päälle.

Lämmittely:
Yli tunnin pyöräilylenkki renolla vauhdilla. Myös "pientä" pallottelua kotona. Äiti potkasee täysillä pallon omaan viherkasviinsa, osa kukasta lentää seinään.

Tankkaus:
Hiilaripitoinen useassa erässä tapahtunut syöpöttely pitkin päivää. Takana myös parin päivän risteily, jossa herkut pääosassa.

Varusteet:
Mukaan pallo, jalkaan fudiskengät, verkkarit ja lippis päähän. Naamaan ja niskaan aurinkorasvaa.

Toteutus:
Matkalla pelipaikalle nähdään oikeita pikku futareita tositoimessa. Batman on hetken lohduton kun ei pääse mukaan eikä meinaa ymmärtää mun selityksiä netissä etukäteen varaamisesta ja ryhmiin jonottamisesta.

Vapaan nurmikenttäalueen löydyttyä peli voi alkaa. Mä oon maalissa manU:n "Dapidapidea", Batman Barcelonan Messi. Aurinko paistaa ja hyvä fiilis. Ainakin meillä kahdella. Robin saa hysteerisen raivarin kun ei pysy pallon ja meidän vauhdissa ja saadessaan pallon, ottaa sen syliin ja panttaa sitä. Me päätetään ignoorata se ja jatketaan etukäteen sovitun kuvion mukaan. Lopulta kyllästyn Robinin " sykkyyn!"- mantraan ja pelaan viimeiset maalipaikat taapero sylissä.

Lopputulos:
Kotiin saapui ikionnellinen, hikinen ja kovin janoinen nelivuotias, joka selitti yksityiskohtaisesti isälleen Messin tekemät kuljetuskuviot, maalit ja varsinkin tuuletukset.

Voi hyvin olla, ettei Robin ole hetkeen kovin suuri jalkapallon ystävä.

Mitä opimme:
Ensi kerralla mukaan kaksi palloa.

Batman on saatava asap jalkapallokerhoon.

Vesipullo ois kiva.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Komenttisi on iloni, kiitos!