Haista parsa!

Rapukausi, eri marjakaudet, sienikausi, blinikausi. Onhan noita. Mutta yksi parhaista on täällä - parsat! Ihan sairaan hyviä ja terveellisiä. Ostettiin viime vuonna parsakattilakin tätä muutaman kuukauden vuodessa kestävää jaksoa varten. Ja nyt se on kovassa käytössä.

Musta vihreä parsa on parasta niin sanotusti au naturel - keitettynä suolavedessä. En kaipaa siihen edes kastiketta, vaan musta se menee monen ruoan kanssa lisukkeena ihan sellaisenaan. Onhan se aika nannaa myös esim. grilattuun pekoniin tai parmankinkkuun käärittynä. Ja tietty hollandaise-kastikkeella. Parsarisotto on myös taivaallista. Pitääkin väsätä sitä tässä lähipäivinä.

Se on sama juttu parsan kun kotimaisten mansikoiden kanssa. Niiden kausi on niin lyhyt, että se tulee hyödyntää tehokkaasti. Joka kerta kaupassa käydessä pitää ostaa parsaa. Ehtii sitten jo lähes kyllästyä siihen kun kausi on ohi. Viikonloppuna keitettiin parsaa naudan ulkofilepihvien ja punajuuri-peruna-vuohenjuustokratiinin rinnalle. Jämiä tästä söin tänään töissä lounaaksi. Toimii.