keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Vauvapölyä

"Miten synnytys meni?"
"Kauan se kesti?"
"Miten olet toipunut?"
"Pyörtyikö isä synnytyksessä?"
"Miten maidonnousu onnistui?"
"Syökö vauva hyvin?"
"Onko masuvaivoja?"
"Onko jo rymiä?"

Nämä ja lukuisat muut kysymykset satelivat tänään kun saimme kunniavieraaksemme ystäväpariskunnan, josta on muutama viikko sitten tullut perhe. He saivat kuvankauniin tyttövauvan, joka vei tänään meidän sydämet. 

Tarjoiluja



Kolme kättä: taaperon, vauvan ja aikuisen miehen

Kaunis kuin nukke!



6 kommenttia:

  1. Mä tunnistan sun "vauva sylissä"-ilmeen :)

    VastaaPoista
  2. Mulla on krooninen vauvakuume ja tilanne, ettei niitä meille enää tule, niisk... Aivan ihanan söpöläinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta. En ainakaan tunnusta. Mutta se käsite on aika laaja. Toki joka ikinen kerta kun saan kunnian pitää vastasyntynyttä vauvaa, tulee liikutus ja äidilliset vaistot herää. Me ei olla lyöty lukkoon onko kaksi riittävä luku meidän perheen lapsissa, joten sillä saralla on kiva ainakin vähän herkutella. ;) Ja onneksi lähipiirissä tulee vauvoja piankin niin pääsee niihin mahdollisia kuumeita purkamaan. <3 Toivottavasti sulla kuume helpottaa!

      Poista
    2. Mulla ei ollut vauvakuumetta silloin kun teimme lapsemme, miehellä on ollut aivan kauhea vauvakuume silloin :) mutta nyt kun tiedän ettei meille enää tule enempää vauvoja/lapsia niin johan sen piti iskeä ;) Ja helpottaa se kun ikää tulee, niin mulle kun omille lapsille, luulen, että se on osittain nimenomaan sitä, kun oma "vauva" alkaa olemaan jo niin iso... :)

      Poista
    3. Tunnistan tuon haikeuden. Sitähän se on. En haluaisi koskaan varmaan lopullisesti päättää, että tämä on viimeinen. Jotenkin niin lopullista. Mutta eihän se aina olekaan mikään päätösasia. Niin moni asia vaikuttaa siihen. :)

      Poista

Komenttisi on iloni, kiitos!