Vessajuttuja

Pistetään otsikon alle nyt kaikki siihen liittyvä, niin ei tarvitsee liikaa jauhaa sitä itseään.

Batman elää vessajuttujen kultaikää. Oma sukupuolielin ja sen lähimaastosta tulevat eritteet ovat pääasiallisesti kärkikastia. Suusaippua on päivittäin uhkailuvälineenä, mutta pakko myöntää, että joskus väsyneenä (tai muuten vaan lapsellisena) on yllättävän hupaisaa kuulla litaniaa pippeli, pylly, vessanpönttö linjalla laulun muodossa. Nauraahan ei tietenkään saa, joten hammasta purren koitamme olla huomioimatta koko näytelmää. Se ollaan koettu tässä parhaaksi vasta-aseeksi. Nimittäin huomioimatta jättäminen jatkuvan kieltämisen sijasta. Ruokapöydässä meillä on kuitenkin nollatoleranssi. Se on pylly ja pois.

Ollaan oltu äärimmäisen huonoja ihmisiä. Nimittäin pottaosastolla. Robin on pian 20 kk vanha, enkä itse ole todistanut yhtäkään kakkosta potan pohjalla. Ykkösetkin jää yhden käden laskettavaksi. Aika noloa. Batmanin kanssa kävi aika samalla tavalla, laiska alku ja sitten se oppi yhdessä kesässä 2,5- vuotiaana täysin kuivaksi kertaheitolla. Potta jäi lähes välistä, suoraan mentiin pöntölle supistajan kanssa. Tänään päätin istuttaa Robinia potalla mantraa "potta, kakka, pipari" toistaen. Vartin verran luettiin kirjaa ja harjattiin tukkaa (harja oli välillä haaroissa), kunnes pottaan lirahti. En siis edelleenkään päässyt todistamaan pökäleitä, mutta nestemäistä versiota tuuletettiin ja palkintokeksi päätyi oikealle omistajalle. Ja arvatkaa vaan tuliko se kakkonenkin vaippaan vartin sisällä pottailusta. Treenit jatkuu.

Pottailu on vakavaa hommaa

Saa tuleettaa!