keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Ruoanlaitto - inhokki ja intohimo

Ero on kun yöllä ja päivällä kun puhutaan ruoanlaitosta arkena tai viikonloppuna. Itse olen kotiäitiyden aikana ottanut sen roolin, että väsään lähes poikkeuksetta arjen lihapullat, purkkihernarit ja pasta bologneset perheelleni. Pankkiiri on kiitos ensimmäisen raskauteni puolessa välissä sattuneiden pahojen supistuksien ja makuusairasloman takia oppinut varsin näppäräksi kokiksi. Muistan nimittäin avoliittomme alkuaikoina kun olin tyttöjen risteilyllä ja sain puhelun paatille: "Kauan nää uuniranskikset pitää olla uunissa?". Voin kertoa, ettei se silloin naurattanut. 

Mutta tänä päivänä stoori on toinen. Pankkiiri hoitaa viikonloppuruokailut ja niiden suunnitteleminen ja viinien valinta alkaa usein jo loppuviikosta. Joskus ruoat valitaan Viini- lehden suositusviinin mukaan Basta! - kirjan reseptejä selaillen. Tämä viikonloppuisin drinkin, musiikin sekä ajan kanssa tapahtuva suunniteltu ruoanlaittosessio on aika eri kaliiperia kuin suoraan töistä lasten kanssa kotiin ja kiireellä jotain nälkäisten suuhun - näytös. Sorrunkin silloin tällöin puolivalmisteisiin enkä edes koe huono äiti fiilistä. On helpompaa ostaa valmisjauhelihapihvit ja maustettu kerma ja leikata sipuleita, sekä keittää pasta. Ola' meillä on puoliherkullinen ja ennen kaikkea nopea arkiruoka räkänaamojen edessä. Ja kaikilla taas helpompi olla. Mutta kyllä mä voisin vaihtaa tässä roolit sinne viikonloppukokkiosastolle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Komenttisi on iloni, kiitos!